Seilin muinaisjäännökset, osa 1

Seilistä tunnetaan useita muinaisjäännöksiä, mm. yksi esihistoriallinen hautaröykkiö ja kolme todennäköisesti esihistoriallista röykkiötä, kaksi kuppikalliota, historiallisen ajan kylätontti ja rakennusten perustuksia sekä elinkeinohistoriallisia muinaisjäännöksiä ja puisto- ja puutarharakenteita. Lisäksi saarelta tunnetaan Utridars gärdanin historiallisen ajan viljely- tai raivausröykkiöalue, ja lähistön pikkusaarilta tunnetaan Lammasluodon rautakautinen ja/tai historiallisen ajan latomus sekä Korsgrundin ryssänuuni. Seilistä on löydetty myös kuusi mahdollista muinaisjäännöstä sekä yksi muu kulttuuriperintökohde. Seuraavaksi esittelyssä ovat Seilin saarella sijaitsevat varmat muinaisjäännökset lukuun ottamatta Utridars gärdanin historiallisen ajan viljely- tai raivausröykkiöaluetta.

Ängesnäs bergenin hautaröykkiö (muinaisjäännöstunnus 533010056[1]) löytyi vuonna 1983 Timo Kuokkasen ja Tapani Tuovisen inventoinnissa STL:n laboratoriomestari Birger Wikströmin antamien tietojen perusteella. Kohde tutkittiin vuonna 1993 Turun yliopiston arkeologian oppiaineen opetuskaivauksilla. Siitä ei löytynyt yhtään arterfaktia, mutta rapautumismittaukset viittaavat haudan esihistoriallisuuteen, ja ohuiden levyjen irtoaminen kalliopinnasta voi olla merkki tulenpidosta.[2] Röykkiön kivet on ladottu korkealle kalliopaljastumalle poikkeuksellisen tiiviisti, ja kaikki kolot on täytetty. Röykkiö ennallistettiin kaivausten jälkeen. Noin 60 metriä kaakkoon sijaitsee erilliskohde Ängesnäs bergen 2, joka on itä-länsisuuntainen aitamainen kivilatomus.[3]

Ängesnäs bergen.

Saukkovuoren kolme ajoittamatonta kivilatomusta (1000014655) ovat mahdollisesti metallikautisia hautaröykkiöitä. Ne löytyivät Seilin saaren arkeologia ‑hankkeen inventoinnissa vuonna 2009.[4]

Saukkovuori.

Verstaantaan kuppikallio (1000014659) löytyi tunkiokerroksen ja sammalen alta Seilin saaren arkeologia ‑hankkeen inventoinnissa vuonna 2009. Kohteeseen kuuluu kolme kalliopaljastuman tasanteeseen tehtyä kuppia. Kuppien välinen luontainen kalliopinta on rapautunut, joten kuppeja on voinut olla aiemmin enemmänkin.[5]

Verstaantaka.

Sandviks bergen 3:n kuppikallion (1000018014) löysi Saaristomeren tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Ilppo Vuorinen, ja se tarkastettiin Seilin arkeologia ‑hankkeen vuoden 2010 kiinteiden muinaisjäännösten inventoinnissa. Kyseessä on pystykallioon noin 135 sentin korkeudelle pintaturpeesta mitattuna tehty kuppi.[6]

Sandviks bergen 3.

Pelto- ja niittyalueiden ympäröimä Fogdebyn kylätontti (1000009291) on ollut asutettu viimeistään 1500-luvulta lähtien, mahdollisesti jo keskiajalla, ja tontilla asuu yhä STL:n henkilökuntaa. Marianna Niukkanen tarkasti kohteen vuonna 2007, ja vuonna 2009 sitä tutki Seilin saaren arkeologia ‑hanke. Tontin vanhin säilynyt osa sijaitsee tiiviisti rakennetun pihapiirin keskellä. Vuoden 2009 tutkimuksissa paljastui tumma, osin nokimaata oleva kerros. Siinä oli runsaasti tiiltä ja hiiltynyttä tai hiiltymätöntä puuta. Samalla kohdalla oli myös paljon kiviä, mikä voisi olla merkki rakennuksen- tai uuninperustuksesta tai molemmista. Tutkimuksissa löytyi myös multaista maa-ainesta, joka voisi karttojen perusteella kuulua jo 1800-luvulla paikalla olleeseen puutarhaan.[7]

Fogdeby.

Kirkkoniemestä (1000009155) tunnetaan spitaalihospitaalin rakennusten ja nykyisen kirkon paikalla sijainneen kappelin jäännöksiä 1600- ja 1700-luvuilta sekä mm. elinkeinohistoriallisia muinaisjäännöksiä. Vuonna 2007 Marianna Niukkanen merkitsi tarkastuksessaan spitaalihospitaalin paikan kartalle, ja vuosina 2009–2010 Seilin arkeologia ‑hanke tutki sen kaivauksin. Sama hanke myös inventoi Kirkkoniemen vuosina 2009–2011. Kaivauksissa löytyi mm. tiili- ja kivirakenteita, rautanauloja, rautainen veitsi, vuolurauta, saviastioiden paloja, liitupiipun katkelma, sarvea, palanutta ja palamatonta luuta, pronssilankaa, lasia, lasitettuja punasaviastian paloja, pronssinappi, fajanssiastian pala ja palanutta savea. Nämä viittaavat keitto- ja tarjoiluastioihin, työ- ja tarvekaluihin sekä vaatetukseen. Kirkkoniemen Myllymäestä löydettiin inventoinneissa (tuuli)myllyn jäännöksiä (erilliskohde Myllymäki 1), kivirivi (Myllymäki 2), maantasainen kiviröykkiö (Myllymäki 3), hospitaalin torpan jäännökset (Myllymäki 4), aitamainen kivilatomus (Myllymäki 5), kaksi rakennuksenperustusta ja mahdollinen kellarikuoppa (Myllymäki 6) sekä kirkon itäpuolella sijainneita peltotilkkuja rajannut kiviaita (Myllymäki 7). Myllymäki 6 on mahdollisesti 1670-luvulla rakennettu spitaalipotilaiden asuintupa.[8] Myllymäki 6:n rakennuksenperustuksista haluttiin saada aiempaa tarkempi käsitys, joten kohde kartoitettiin takymetrillä ja digitaalisella mittauskartoituksella syksyllä 2011.[9]

Kirkkoniemi.

Kirkkoniemi Myllymäki 1.

Kirkkoniemi Myllymäki 2.

Kirkkoniemi Myllymäki 4.

Kirkkoniemi Myllymäki 6.

Kirkkoniemi Myllymäki 7.

Teksti ja kuvat: Hanna Martikainen

Lähdeluettelo

Arkistolähteet

Turun yliopiston arkeologian oppiaineen arkisto, Turku (käytetyt kopiot: Saaristomeren tutkimuslaitoksen arkisto, Seili)

Helminen, Mikko 2010. Länsi-Turunmaa (ent. Nauvo), Seili. Kiinteiden muinaisjäännösten inventointi ja Seilin Kirkkoniemen koetutkimukset 2010. Seilin arkeologia ‑hanke, Arkeologian oppiaine ja Saaristomeren tutkimuslaitos. Turun yliopisto. Saatavissa myös: http://www.utu.fi/fi/yksikot/tyyk/saaristomeren-tutkimuslaitos/tutkimus/Documents/Helminen_2010.pdf

Helminen, Mikko 2012. PARAINEN (ENT. NAUVO), SEILI. Kohteiden Seili Mielisairaalanpuisto, Seili Skreddarens hus ja Seili Kirkkoniemi (Myllymäki 6) tarkastukset sekä kohteiden Seili Utridarens tomt ja Seili Dårhusen koetutkimukset vuonna 2011. Seilin arkeologia ‑hanke, Arkeologian oppiaine ja Saaristomeren tutkimuslaitos. Turun yliopisto. Saatavissa myös: http://www.utu.fi/fi/yksikot/tyyk/saaristomeren-tutkimuslaitos/tutkimus/Documents/Helminen_2012.pdf

Helminen, Mikko 2014. Kruununhospitaalien sosiaalinen ympäristö: tutkimus Seilin ja Kruunupyyn hospitaalien eristysalueista 1600- ja 1700-luvuilla. Arkeologian pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto.

Helminen, Mikko & Ahlamo, Juhana 2009. Länsi-Turunmaa (ent. Nauvo), Seili. Kiinteiden muinaisjäännösten inventointi ja koetutkimukset 2009. Seilin arkeologia ‑hanke, Arkeologian oppiaine ja Saaristomeren tutkimuslaitos. Turun yliopisto. Saatavissa myös: http://www.utu.fi/fi/yksikot/tyyk/saaristomeren-tutkimuslaitos/tutkimus/Documents/Helminen_ja_Ahlamo_2009_lowres.pdf

Tuovinen, Tapani 1994. Rannikkoarkeologisia tutkielmia Turunmaan saariston metallikaudesta (1500 BC–AD 1200), erityisesti hautaraunioista: 67–69. Suomalaisen ja vertailevan arkeologian lisensiaatintutkimus, Turun yliopisto.

---

[1] Muinaisjäännöksistä löytyy lisätietoa muinaisjäännöstunnuksella osoitteesta http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_default.aspx (Museoviraston muinaisjäännösrekisteri). 

[2] Tuovinen 1994: 67, 69; Helminen & Ahlamo 2009: 26. 

[3] Helminen & Ahlamo 2009: 25–26. 

[4] Helminen & Ahlamo 2009: 28–29. 

[5] Helminen & Ahlamo 2009: 36–37. 

[6] Helminen 2010: 10. 

[7] Helminen & Ahlamo 2009: 16–18. 

[8] Helminen & Ahlamo 2009: 39–46; Helminen 2014: 61, 70, 90. 

[9] Helminen 2012: 25.

Kesän viimeinen aukioloviikonloppu

Ensi sunnuntaina (31.8.) on Seilin museokirkko tältä kesää viimeistä päivää auki yksittäisille matkailijoille. Myös yhteysalus m/s Östern lopettaa liikennöinnin elokuun viimeinen päivä. Syyskuun alusta lähtien museokirkko on avoinna vain ryhmille tilauksesta ja yhteysalusliikennettä Nauvon ja Seilin välillä hoitaa m/s Falkö (tilausvuoro).

Nästa söndag (31.8.) är Själö museikyrkan öppen för enskilda turister för sista gången den här sommaren. Färjan m/s Östern ska också sluta att trafikera efter den sista augusti. Från och med 1.9. är museikyrkan öppen bara för grupper på beställning och m/s Falkö ska sköta förbindelsetrafiken mellan Nagu och Själö (beställningstur).

Jumalanpalvelus kirkossa su 17.8. klo 13

Seilin museokirkossa järjestetään suomenkielinen jumalanpalvelus sunnuntaina 17. elokuuta klo 13 alkaen (ehtoollinen). Kirkko on siis avoinna matkailijoille poikkeuksellisesti klo 12–13 ja 14–16.

Det ordnas en gudstjänst på finska i kyrkan på söndag den 17. augusti kl. 13.00 (med nattvard). Kyrkan är öppen för turister kl. 12–13 och 14–16.

There is a church service held at the museum church on Sunday 17th of August (with Holy Communion). The opening hours for tourists are between 12–13 and 14–16.

Uudesta ja vanhasta alttaritaulusta

Seilin kirkon vanha 1700-luvulla maalattu alttaritaulu

Viime viikonloppuna eräs kirkon vieraista tiedusteli, milloin Helge Sténin maalaus Myrsky Genesaretin järvellä on tuotu kirkkoon. Sténin taulusta tiedetään, että se on maalattu vuosina 1948-1949. Lähteet eivät kuitenkaan kerro, tekikö Stén maalauksensa nimenomaan Seilin kirkkoa varten. Siellä ei noihin aikoihin joka tapauksessa alttaritaulua ollut, sillä vanha taulu oli siirretty museoon jo aiemmin. Seililäisten kertoman mukaan Sténin maalaus on ollut esillä kirkossa 50-luvun alusta lähtien. Helge Stén on maalannut alttaritaulun myös tanskalaiseen Bløstradin kirkkoon vuonna 1949.

Seilin museokirkossa oli aiemmin esillä 1700-luvulla maalattu, ehtoollista kuvaava alttaritaulu. Lääkintöhallitus luovutti Kansallismuseolle vuonna 1932 esineistöä kirkosta. Myös tämä vanha ja vahingoittunut maalaus oli näiden esineiden joukossa. Nykyisin vanha alttaritaulu on osa Kansallismuseon kokoelmaa. Maalaus restauroitiin vuonna 1934, mutta osa sen pinta-alasta on edelleen pahasti vaurioitunut. Tauluun on kuvattu ruskeahiuksinen ja parrakas Jeesus punaisessa ihokkaassa. Pitkän pöydän ääreen kuvatut hahmot täyttävät kuvapinta-alan. Taulu on kooltaan 144x100cm.[1]

---

[1] Näin Sigrid Nikula kuvailee Seilin kirkon vanhaa alttaritaulua vuoden 1973 teoksessaan Suomen kirkot .

Vanhoja karttoja Seilistä

Eräs vierailijamme tiedusteli onko jossain netissä mahdollista nähdä vanhoja karttoja Seilistä. Esimerkiksi Seilin arkeologiaa tutkinut Mikko Helminen on kirjoittanut artikkelin kartoista Seilin arkeologiasta kertovaan blogiin. Blogissa on nähtävillä lääninmaamittari Tillbergin vuonna 1811 laatima kartta. 

Kurkistus hautaholveihin?

Hautaholvi sijaitsee kirkon käytävien risteyskohdassa.

Seilin museokirkon lattian alla sijaitsee vuonna 1756 muurattu hautaholvi, johon on haudattu Seilissä vuosina 1746–1769 taloudenhoitajana toimineen Erik Litanderin kolme perheenjäsentä. Erik Litander itse on todennäköisesti haudattu Rymättylään, missä hän kuoli vuonna 1772. Tuohon aikaan oli tyypillistä, että varakkaat suvut ostivat hautapaikan kirkon lattian alta. Hautaholveihin hautaaminen kiellettiin Turussa vuonna 1784 ja koko Suomessa keisarillisen käskyn myötä vuonna 1822. Kieltämisen taustalla olivat hygieniasyyt.

Hautaholvi kiinnostaa kirkkoon tutustuvia turisteja ja usein kysytäänkin, millainen hautaholvi on ja miten arkut siellä ovat. Hautaholviin ei ole pääsyä eikä sinne saa edes kurkistaa, sillä vainajille on annettava hautarauha. Hautaholvissa arkut ovat aseteltuna vierekkäin, eikä niitä siis ole haudattu maahan.

Käsityksen ajan hautaholveista voi saada tutustumalla Turun Tuomiokirkon hautaholveihin, jonne on haudattu arviolta 4500 vainajaa. Myös Tuomiokirkon hautaholveissa vainajat lepäävät arkuissaan, joita on aseteltu riveihin ja päällekkäin. Tuomiokirkonkaan hautaholveihin ei järjestetä opastettuja kierroksia, sillä vainajien muistoa halutaan kunnioittaa. Hautaholvista on kuitenkin mahdollista tehdä virtuaalikierros älypuhelimella  ja esimerkiksi Ylen Areenasta löytyy videokuvamateriaalia hautaholveista. 

Syksy saapuu

Suunnitteletko matkaa Seiliin? Tässä muutama vinkki: Saarella toimii Pro Seili ry:n ylläpitämä kesäkioski, joka on avoinna 8. elokuuta saakka keskiviikosta sunnuntaihin klo 10-17.  Elokuun 8.-31. päivä kioski on auki ainoastaan viikonloppuisin. Kioskin aukioloaikojen ulkopuolella suosittelemme varaamaan omat eväät mukaan saarikäynnille tai kahvittelemaan jo matkalla Seiliin.  Yhteysalus Östernin kahvilassa on tarjolla mm. sämpylöitä, pullia ja tietenkin jäätelöitä. Östern liikennöi Nauvo-Seili-Hanka -välillä 31. elokuuta saakka, jolloin myös museokirkko sulkee ovensa. Muistathan myös, että voit tilata opastuksen kirkko-oppaalta etukäteen ja syyskuusta alkaen kirkkoon pääsee vierailemaan ainoastaan tilauksesta. Lisätietoja opastetuista kierroksista ja hinnastot Museokirkon virallisilla nettisivuilla.

Pro Seilis sommarkiosk stänger fredag den 8. Augusti. Museikyrkan är öppen till slutet av augusti och efter det bara om beställt. Passbåt Östern trafikerar till slutet av augusti.

The summer stand closes on Friday the 8th of August. Museumchurch is open till the end of August and after that if reserved. The ferry Östern runs until the end of August.