Kesän viimeinen aukioloviikonloppu

Ensi sunnuntaina (31.8.) on Seilin museokirkko tältä kesää viimeistä päivää auki yksittäisille matkailijoille. Myös yhteysalus m/s Östern lopettaa liikennöinnin elokuun viimeinen päivä. Syyskuun alusta lähtien museokirkko on avoinna vain ryhmille tilauksesta ja yhteysalusliikennettä Nauvon ja Seilin välillä hoitaa m/s Falkö (tilausvuoro).

Nästa söndag (31.8.) är Själö museikyrkan öppen för enskilda turister för sista gången den här sommaren. Färjan m/s Östern ska också sluta att trafikera efter den sista augusti. Från och med 1.9. är museikyrkan öppen bara för grupper på beställning och m/s Falkö ska sköta förbindelsetrafiken mellan Nagu och Själö (beställningstur).

Jumalanpalvelus kirkossa su 17.8. klo 13

Seilin museokirkossa järjestetään suomenkielinen jumalanpalvelus sunnuntaina 17. elokuuta klo 13 alkaen (ehtoollinen). Kirkko on siis avoinna matkailijoille poikkeuksellisesti klo 12–13 ja 14–16.

Det ordnas en gudstjänst på finska i kyrkan på söndag den 17. augusti kl. 13.00 (med nattvard). Kyrkan är öppen för turister kl. 12–13 och 14–16.

There is a church service held at the museum church on Sunday 17th of August (with Holy Communion). The opening hours for tourists are between 12–13 and 14–16.

Uudesta ja vanhasta alttaritaulusta

Seilin kirkon vanha 1700-luvulla maalattu alttaritaulu

Viime viikonloppuna eräs kirkon vieraista tiedusteli, milloin Helge Sténin maalaus Myrsky Genesaretin järvellä on tuotu kirkkoon. Sténin taulusta tiedetään, että se on maalattu vuosina 1948-1949. Lähteet eivät kuitenkaan kerro, tekikö Stén maalauksensa nimenomaan Seilin kirkkoa varten. Siellä ei noihin aikoihin joka tapauksessa alttaritaulua ollut, sillä vanha taulu oli siirretty museoon jo aiemmin. Seililäisten kertoman mukaan Sténin maalaus on ollut esillä kirkossa 50-luvun alusta lähtien. Helge Stén on maalannut alttaritaulun myös tanskalaiseen Bløstradin kirkkoon vuonna 1949.

Seilin museokirkossa oli aiemmin esillä 1700-luvulla maalattu, ehtoollista kuvaava alttaritaulu. Lääkintöhallitus luovutti Kansallismuseolle vuonna 1932 esineistöä kirkosta. Myös tämä vanha ja vahingoittunut maalaus oli näiden esineiden joukossa. Nykyisin vanha alttaritaulu on osa Kansallismuseon kokoelmaa. Maalaus restauroitiin vuonna 1934, mutta osa sen pinta-alasta on edelleen pahasti vaurioitunut. Tauluun on kuvattu ruskeahiuksinen ja parrakas Jeesus punaisessa ihokkaassa. Pitkän pöydän ääreen kuvatut hahmot täyttävät kuvapinta-alan. Taulu on kooltaan 144x100cm.[1]

---

[1] Näin Sigrid Nikula kuvailee Seilin kirkon vanhaa alttaritaulua vuoden 1973 teoksessaan Suomen kirkot .

Vanhoja karttoja Seilistä

Eräs vierailijamme tiedusteli onko jossain netissä mahdollista nähdä vanhoja karttoja Seilistä. Esimerkiksi Seilin arkeologiaa tutkinut Mikko Helminen on kirjoittanut artikkelin kartoista Seilin arkeologiasta kertovaan blogiin. Blogissa on nähtävillä lääninmaamittari Tillbergin vuonna 1811 laatima kartta. 

Kurkistus hautaholveihin?

Hautaholvi sijaitsee kirkon käytävien risteyskohdassa.

Seilin museokirkon lattian alla sijaitsee vuonna 1756 muurattu hautaholvi, johon on haudattu Seilissä vuosina 1746–1769 taloudenhoitajana toimineen Erik Litanderin kolme perheenjäsentä. Erik Litander itse on todennäköisesti haudattu Rymättylään, missä hän kuoli vuonna 1772. Tuohon aikaan oli tyypillistä, että varakkaat suvut ostivat hautapaikan kirkon lattian alta. Hautaholveihin hautaaminen kiellettiin Turussa vuonna 1784 ja koko Suomessa keisarillisen käskyn myötä vuonna 1822. Kieltämisen taustalla olivat hygieniasyyt.

Hautaholvi kiinnostaa kirkkoon tutustuvia turisteja ja usein kysytäänkin, millainen hautaholvi on ja miten arkut siellä ovat. Hautaholviin ei ole pääsyä eikä sinne saa edes kurkistaa, sillä vainajille on annettava hautarauha. Hautaholvissa arkut ovat aseteltuna vierekkäin, eikä niitä siis ole haudattu maahan.

Käsityksen ajan hautaholveista voi saada tutustumalla Turun Tuomiokirkon hautaholveihin, jonne on haudattu arviolta 4500 vainajaa. Myös Tuomiokirkon hautaholveissa vainajat lepäävät arkuissaan, joita on aseteltu riveihin ja päällekkäin. Tuomiokirkonkaan hautaholveihin ei järjestetä opastettuja kierroksia, sillä vainajien muistoa halutaan kunnioittaa. Hautaholvista on kuitenkin mahdollista tehdä virtuaalikierros älypuhelimella  ja esimerkiksi Ylen Areenasta löytyy videokuvamateriaalia hautaholveista. 

Syksy saapuu

Suunnitteletko matkaa Seiliin? Tässä muutama vinkki: Saarella toimii Pro Seili ry:n ylläpitämä kesäkioski, joka on avoinna 8. elokuuta saakka keskiviikosta sunnuntaihin klo 10-17.  Elokuun 8.-31. päivä kioski on auki ainoastaan viikonloppuisin. Kioskin aukioloaikojen ulkopuolella suosittelemme varaamaan omat eväät mukaan saarikäynnille tai kahvittelemaan jo matkalla Seiliin.  Yhteysalus Östernin kahvilassa on tarjolla mm. sämpylöitä, pullia ja tietenkin jäätelöitä. Östern liikennöi Nauvo-Seili-Hanka -välillä 31. elokuuta saakka, jolloin myös museokirkko sulkee ovensa. Muistathan myös, että voit tilata opastuksen kirkko-oppaalta etukäteen ja syyskuusta alkaen kirkkoon pääsee vierailemaan ainoastaan tilauksesta. Lisätietoja opastetuista kierroksista ja hinnastot Museokirkon virallisilla nettisivuilla.

Pro Seilis sommarkiosk stänger fredag den 8. Augusti. Museikyrkan är öppen till slutet av augusti och efter det bara om beställt. Passbåt Östern trafikerar till slutet av augusti.

The summer stand closes on Friday the 8th of August. Museumchurch is open till the end of August and after that if reserved. The ferry Östern runs until the end of August.

Kuorituolit ja kuoriaita

Museokirkon vieraat tiedustelevat usein, ketkä ovat istuneet alttarin sivuilla olevissa penkeissä eli kuorituoleissa. Myös alttarin päädyn muusta kirkosta erottava aita eli kuoriaita herättää kysymyksiä.

Seilin kirkon kuori ja kuoriaita kirkkosalista päin katsottuna.

Kuori sijaitsee kirkon etuosassa ja on kirkkosalin keskus.[1] Se on kirkon arvokkain, alun perin papistolle ja kuorolle varattu osa. Alttari sijaitsee kuorissa.[2] Siellä ovat myös kuorituolit, joissa ovat istuneet papit ja piispat.[3] Suomen keskiaikaisia kivikirkkoja tutkiva Markus Hiekkanen on esittänyt lisäksi, että kuorituoleja on voitu käyttää ripityksessä, konfirmaatiossa sekä morsiusmessussa avioliittoon vihkimisen yhteydessä, mutta tämän selvittäminen vaatii vielä lisätutkimuksia.[4]

Kirkkosalista katsottuna vasemmanpuoleinen kuorituoli on ovellinen ja malliltaan suora.

Oikeanpuoleinen kuorituoli on oveton ja L:n mallinen.

Kuoriaidan tehtävänä on ollut erottaa kuori muusta kirkkosalista. Hiekkasen mukaan kirkkoihin on rakennettu kuoriaitoja sekä keskiajalla (Varsinais-Suomessa 1100-luvulta 1500-luvulle) että pitkään sen jälkeen 1700-luvulle saakka.[5] Luterilaisen kirkkointeriöörin muotoutumisesta Suomessa väitellyt Hanna Pirinen puolestaan esittää mahdollisuuden, että kuoriaita on voitu omaksua suomalaisiin kirkkoihin vasta uskonpuhdistuksen jälkeisellä ajalla (1500-luvun lopulta alkaen) eurooppalaisesta kulttuuripiiristä.[6] Joka tapauksessa kuoriaita on alun perin katolisen kirkkorakennuksen piirre. Vuonna 1733 rakennetussa Seilin kirkossa myös kuoria vastapäätä oleva pääty on erotettu muusta kirkkotilasta ulkonäöltään kuoriaitaa vastaavalla aidalla. Tämän aidan tarkoituksena oli pitää spitaaliset erillään muusta kirkkoväestä. 

Kuoriaita kuorista päin katsottuna.

Seilin kirkossa myös länsipääty on erotettu aidalla muusta kirkkosalista.

Teksti ja kuvat: Hanna Pyhtilä

Lähteet

Kirjallisuus

Hiekkanen, Markus 2007. Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1117. SKS: Helsinki.

Internet-lähteet

Helsingin Sanomat 2003. Kivinen kirkko keskellä aikaa. Julkaistu 7.10.2003 osastolla Kulttuuri. Saatavissa: http://www.hs.fi/tulosta/HS20031007SI1KU018h3

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto. Taidehistoriallinen sanasto. Kirkkoarkkitehtuuriin liittyvää sanastoa. Saatavissa: http://www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit/taidehistoria/sanasto.htm

Ikonen, Matleena 2012. 750 vuotta historiaa Turun tuomiokirkossa. Matkailu kotimaassa.fi 4-2012. Saatavissa: http://www.kotimaassa.fi/index.php?article_id=2255&__from_id__=888

Kirkon keskusrahasto. Mobiilikirkko. Bongaa kirkko. Saatavissa: http://www.mobiilikirkko.fi/bongaakirkko/kirkon_osia.html

Oulun kaupunki 2005. Aikamatka Oulu. Kirkko 1600-luvulla. Oulu 400. Saatavissa: http://www.oulu.ouka.fi/aikamatkaoulu/lisatiedot/jumalanpalveluselama1600.htm

Pirinen, Hanna 1996. Luterilaisen kirkkointeriöörin muotoutuminen Suomessa. Tieteessä tapahtuu 7/96. Saatavissa: http://www.tieteessatapahtuu.fi/796/pirinen.html

Sauvo-Karunan seurakunta. Seurakunnan kirkot: Sauvo / Karuna. Saatavissa: http://koti.mbnet.fi/~karuna/kirkot.htm

Valkeapää, Leena et al. 1997. Taidehistorian sanasto. Jyväskylän yliopisto, TAIKU / Taidehistoria. Saatavissa: https://www.jyu.fi/hum/laitokset/taiku/tiedostot/sanasto.pdf

---

[1] Kirkon keskusrahasto.

[2] Helsingin yliopiston Avoin yliopisto; Valkeapää et al. 1997, 34.

[3] Oulun kaupunki 2005; Ikonen 2012; Sauvo-Karunan seurakunta.

[4] Hiekkanen 2007, 46; Helsingin Sanomat 2003.

[5] Hiekkanen 2007, 41.

[6] Pirinen 1996.

Seili - valtakunnallisesti arvokasta maisema- ja kulttuurialuetta

Seilin saaristo on kokonaispinta-alaltaan
4687 ha suuruinen.

Seilin saaristoon kuuluu pääsaaren lisäksi sitä ympäröiviä pienempiä saaria. Alueen pinta-alasta 3906 ha on vettä ja 781 ha maa-aluetta. Valtion omistuksessa on 406 ha maa-alueista. Seilin saaristo on suurimmaksi osaksi luonnonsuojeluetta ja Airiston etelärannalla sijaitsevat saaret kuuluvat Natura-alueeseen. Seilin alueen kasvisto ja eläimistö ovat monipuolisia. Alueella esiintyy rauhoitettuja lajikkeita, kuten peltomaitikka, jotka ovat lähes kadonneet muualta Suomesta.

Seilin museokirkko on rakennettu vuonna 1733.

Pääsaarta lukuunottamatta alueen saaret ovat lähes rakentamattomia. Seilin pääsaari rakennuksineen on kulttuurihistoriallisesti merkittävää aluetta. Seilin museokirkko on niin kutsuttu autiokirkko , joka tarkoittaa ettei kirkko ole enää varsinainen seurakuntakirkko eikä siten säännöllisessä jumalanpalveluskäytössä. Kirkko siirtyi viime keväänä Museovirastolta Metsähallitukselle osana valtion kiinteistöhallinnon uudelleenjärjestelyä.

Vanhan mielisairaalan päärakennuksessa ja sitä ympäröivissä talousrakennuksissa toimii Saaristomeren tutkimuslaitos. Päärakennuksessa sijaitsee opetus- ja tutkmustiloja, muissa rakennuksissa mm. henkilökunnan majoitustiloja. Rakennukset ovat Suomen Yliopistokiinteistöjen omistuksessa.