Ensi sunnuntaina (30.8.) on Seilin museokirkko tältä kesää viimeistä päivää auki yksittäisille matkailijoille. Yhteysalus Östern lopettaa liikennöinnin syyskuun 6. päivä. Syyskuussa museokirkko on avoinna vain ryhmille tilauksesta. Yhteyalusliikennettä Nauvon ja Seilin välillä hoitaa m/s Falkö (tilausvuoro).
Nästa söndag (den 30 augusti) är Själö museikyrkan öppen för enskilda turister för sista gången den här sommaren. Färjan m/s Östern ska också sluta att trafikera efter den sista augusti. I september är museikyrkan öppen bara för grupper på beställning och m/s Falkö ska sköta förbindelsetrafiken mellan Nagu och Själö (beställningstur).
perjantai 28. elokuuta 2015
torstai 20. elokuuta 2015
Seilin humanistit
Seilissä toimii Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen kenttäasema, joka keskittyy luonnontieteelliseen tutkimukseen. Luonnontieteilijöiden lisäksi saarella työskentelee myös kourallinen humanisteja, me niin kutsutun kirkkoprojektin työntekijät nimittäin.
Kirkkoprojekti työllistää kesäisin museovastaavan lisäksi kaksi
humanististen alojen harjoittelijaa, joiden työnkuvaan kuuluu myös
opastusten pitäminen saarella. Kirkkoprojekti pyrkii välittämään saaren historiaa sekä
matkailijoille että tämän blogin lukijoille. Kirkon avoinnapidon
ja hoidon kautta työntekijät ylläpitävät saaren kulttuuriperintöä.
Seilissä on toteutettu myös muita humanistisia hankkeita, ja saarella järjestetään eri tiedekuntien kursseja, seminaareja ja kesäkouluja.
Selin humanistisesta puolesta voi lukea lisää Turun yliopiston uutissivustolla julkaistusta artikkelista "Seili on myös humanistin työpaikka".
 |
| Korkeakouluharjoittelija Maija Sakki pitää opastusta mielisairaalan alueella. Kuva: Aura Nikkilä |
Seilissä on toteutettu myös muita humanistisia hankkeita, ja saarella järjestetään eri tiedekuntien kursseja, seminaareja ja kesäkouluja.
Selin humanistisesta puolesta voi lukea lisää Turun yliopiston uutissivustolla julkaistusta artikkelista "Seili on myös humanistin työpaikka".
tiistai 18. elokuuta 2015
Seili-musikaalin taustalla todelliset potilaskohtalot
Turun Kaupunginteatterissa esitettiin viime syksyn ja kevään ajan Satu Rasilan käsikirjoittamaa ja Mikko Koukin ohjaamaa Seili-musikaalia. Näytelmä sai lehdissä ja sosiaalisessa mediassa kiittäviä arvosteluja ja veti katsomon täyteen esitys toisensa jälkeen.
Myös monet tänä kesänä saarella ja kirkossa vierailleista olivat käyneet katsomassa musikaalin, ja paljon on kyselty esimerkiksi sitä, kuinka tarkasti näytelmän tarina perustuu tositapahtumiin.
Päätimme haastatella dramaturgi Satu Rasilaa aiheesta.
Mistä kaikki lähti, eli miten näytelmän aiheeksi ja tapahtumapaikaksi valikoitui juuri Seili?
Alun perin idea Seili-musikaalista syntyi Kakola-musikaalin harjoitusaikana. Taiteellisen työryhmän (ohjaaja Mikko Kouki, koreografi Reija Wäre ja kapellimestari Jussi Vahvaselkä) kanssa heittelimme harjoitusten tauolla ideoita siitä, mikä voisi olla ns. naisten Kakola. Kakolassa kun olimme hyvin maskuliinisessa ja testosteronisessa maailmassa. Seili nousi pintaan heti ensimmäisenä. Suljettu ja eristetty maailma kiehtoi, samoin historiallinen perspektiivi. Ja tietysti naisten tarinat, feminiininen kokemus eristyksestä.
Myös ajatus naisartistien säveltämästä musiikista oli mukana heti ensimmäisessä keskustelussa, se oli koko idean kiteytys. Tutkia voisiko nykypäivän lyriikoista löytyä yhteys vuosisadan takaisen tarinan tunteisiin. Intuitiivisesti heti tiesimme että voi.
Pari vuotta myöhemmin idea konkretisoitui, kun Turun Kaupunginteatterin johtajakaksikko Arto Valkama ja Mikko Kouki tilasivat minulta ja Jussi Vahvaselältä musikaalitekstin aiheesta Seili.
Kuinka paljon aikaa käytit taustatutkimukseen ja kuinka syvällisesti perehdyit saaren historiaan? Minkälaista aineistoa ja missä kävit sitä läpi?
Ensimmäiseksi suuntasin maakunta-arkistoon, missä tiesin säilytettävän alkuperäisiä potilasdokumentteja. Hain ja sain luvan tutustua myös niihin arkistomateriaaleihin, jotka eivät ole julkisia. Vietin arkistossa puolitoista kuukautta.
Lisäksi haastattelin tutkija Jutta Ahlbeckiä pariinkin otteeseen. Ahlbeckin molemmat julkaisut Seilistä olivat myös pohjamateriaalinani. Lisäksi luin Petteri Poikolaisen Hulluuden historiaa.
Taustatutkimuksen tavoitteena oli luoda fiktiiviselle tarinalle historiallisiin faktoihin perustuva uskottavuus, mutta se vaikutti minuun paljon suuremmin. Potilaiden kirjeiden lukeminen ja käsialojen näkeminen teki kipeää. Halusin kirjoittaa tarinan, jonka käänteisiin piilottaisin muistomerkkejä aikanaan eletyille kohtaloille. Se, että tarina tuntuisi katsojasta yhtä pakahduttavalta kuin minusta potilasarkistoon tutustuminen, tuli työn tärkeäksi päämääräksi.
Kuinka paljon ammensit todellisten henkilöiden (potilaiden, henkilökunnan) tarinoista?
Tarinan neljä naiskohtaloa perustuvat todellisiin kohtaloihin, mutta tarinat ovat fiktioon viritettyjä. Kaikissa yksityiskohdissaan ne eivät ole totta. Eihän teos, jota oli tekemässä, ollut dokumentti.
Tarinat saivat muotonsa musikaalidramaturgian ehdoilla, mutta emotionaalisen kulman alkuperäisiin halusin ehdottomasti säilyttää. Halusin näyttää, että naiset eivät olleet hulluja, vaan kohtuuttomissa elämäntilanteissa. Halusin puhua heidän puolestaan. Ja samalla kirjoittaessani oivalsin, että mitä tarkemmin puolustin juuri nimenomaisia todellisia kohtaloita, tulin puhuneeksi myös nykypäivästä, tämän ajan tarinoista.
Mikä on haasteellisinta tällaisen faktaa ja fiktiota yhdistelevän käsikirjoituksen tekemisessä?
Faktan ja fiktion sekoittaminen ei tuntunut sinällään vaikealta. Vastuu, jonka koin historiallisille henkilöille, oli kuitenkin emotionaalinen. Heidän tarinansa tuli kuuluviin, eikä niitä katsomossa tuomittu. Se oli tärkeintä.
Mikä merkitys on historiallisilla yksityiskohdilla ja niiden paikkansapitävyydellä tällaisessa käsikirjoituksessa ja näytelmän toteutuksessa?
Näytelmää kirjoittaessa pidän tärkeänä uskottavaa historiallista viitekehystä. Se näkyy kohtausten yksityiskohdissa ja toiminnoissa. Tarinassa ei esimerkiksi käsitelty lobotomiaa, sillä se tuli käyttöön vasta myöhemmin. Halusin myös tietää tutkija Alhlbeckiltä, olisiko saarelta voinut karata jäitä pitkin ja olisiko Seilissä voinut synnyttää. Kun sain vahvistuksen sille, että tämä olisi voinut teoriassa olla mahdollista, vaikka juuri sellaisia tarinoita ei historiantutkija tiennytkään, se riitti minulle.
Olitko käynyt aiemmin saarella, lukenut sen historiasta
tai kuullut siitä tarinoita? Miten koit saarella oleskelun?
Olen käynyt Seilin saarella kahdesti. Ensimmäisellä kerralla työpaikkani kevätretkellä, takaraivossa jo haave Seilin tarinoiden kirjoittamisesta näytelmäksi. Toisella kerralla matka liittyi jo tietoisesti näytelmänkirjoittamiseen.
Etenkin kirkko ja hautausmaa olivat minulle tärkeitä. Valokuvasin kaikki haudat.
Kuinka paljon tarina muuttui kirjoitusprosessin aikana?
Itse näytelmän pääjuoneen, joka liittyi Sofian ja Johanneksen rakkaustarinaan, sain paljon ideointiapua Mikko Koukilta. Tämä tarinalinja muuttui vielä harjoitusaikanakin jonkin verran. Lisäksi tarinan prologi ja epilogi poistettiin. Itse potilastarinat ja Sofian sekä muiden potilaiden ystävyyteen liittyvät tarinat eivät enää ensimmäisen tekstiversion jälkeen juurikaan muuttuneet.
Minkälaista palautetta olet saanut näytelmästä? Onko tullut yhteydenottoja esimerkiksi mielisairaalan henkilökunnan tai potilaiden jälkeläisiltä?
Esityksestä saamani palaute oli pääosin pakahduttavan tunnepitoista. Suuri osa katsojista oli myötäelänyt naisten kohtaloita vahvasti.
Yhden keskustelun kävin erään potilaan kaukaisen omaisen kanssa, ja Pro Seili -yhdistykseltä sain myös terveiset. Nämä viestit olivat sisällöltään kiitoksia. Sain sen käsityksen, että esitys oli ollut vavahduttava kokemus.
Myös monet tänä kesänä saarella ja kirkossa vierailleista olivat käyneet katsomassa musikaalin, ja paljon on kyselty esimerkiksi sitä, kuinka tarkasti näytelmän tarina perustuu tositapahtumiin.
Päätimme haastatella dramaturgi Satu Rasilaa aiheesta.
 |
| Kuva: Robert Seger |
Alun perin idea Seili-musikaalista syntyi Kakola-musikaalin harjoitusaikana. Taiteellisen työryhmän (ohjaaja Mikko Kouki, koreografi Reija Wäre ja kapellimestari Jussi Vahvaselkä) kanssa heittelimme harjoitusten tauolla ideoita siitä, mikä voisi olla ns. naisten Kakola. Kakolassa kun olimme hyvin maskuliinisessa ja testosteronisessa maailmassa. Seili nousi pintaan heti ensimmäisenä. Suljettu ja eristetty maailma kiehtoi, samoin historiallinen perspektiivi. Ja tietysti naisten tarinat, feminiininen kokemus eristyksestä.
Myös ajatus naisartistien säveltämästä musiikista oli mukana heti ensimmäisessä keskustelussa, se oli koko idean kiteytys. Tutkia voisiko nykypäivän lyriikoista löytyä yhteys vuosisadan takaisen tarinan tunteisiin. Intuitiivisesti heti tiesimme että voi.
Pari vuotta myöhemmin idea konkretisoitui, kun Turun Kaupunginteatterin johtajakaksikko Arto Valkama ja Mikko Kouki tilasivat minulta ja Jussi Vahvaselältä musikaalitekstin aiheesta Seili.
Kuinka paljon aikaa käytit taustatutkimukseen ja kuinka syvällisesti perehdyit saaren historiaan? Minkälaista aineistoa ja missä kävit sitä läpi?
Ensimmäiseksi suuntasin maakunta-arkistoon, missä tiesin säilytettävän alkuperäisiä potilasdokumentteja. Hain ja sain luvan tutustua myös niihin arkistomateriaaleihin, jotka eivät ole julkisia. Vietin arkistossa puolitoista kuukautta.
Lisäksi haastattelin tutkija Jutta Ahlbeckiä pariinkin otteeseen. Ahlbeckin molemmat julkaisut Seilistä olivat myös pohjamateriaalinani. Lisäksi luin Petteri Poikolaisen Hulluuden historiaa.
Taustatutkimuksen tavoitteena oli luoda fiktiiviselle tarinalle historiallisiin faktoihin perustuva uskottavuus, mutta se vaikutti minuun paljon suuremmin. Potilaiden kirjeiden lukeminen ja käsialojen näkeminen teki kipeää. Halusin kirjoittaa tarinan, jonka käänteisiin piilottaisin muistomerkkejä aikanaan eletyille kohtaloille. Se, että tarina tuntuisi katsojasta yhtä pakahduttavalta kuin minusta potilasarkistoon tutustuminen, tuli työn tärkeäksi päämääräksi.
 |
| Kuva: Otto-Ville Väätäinen/Turun Kaupunginteatteri |
Tarinan neljä naiskohtaloa perustuvat todellisiin kohtaloihin, mutta tarinat ovat fiktioon viritettyjä. Kaikissa yksityiskohdissaan ne eivät ole totta. Eihän teos, jota oli tekemässä, ollut dokumentti.
Tarinat saivat muotonsa musikaalidramaturgian ehdoilla, mutta emotionaalisen kulman alkuperäisiin halusin ehdottomasti säilyttää. Halusin näyttää, että naiset eivät olleet hulluja, vaan kohtuuttomissa elämäntilanteissa. Halusin puhua heidän puolestaan. Ja samalla kirjoittaessani oivalsin, että mitä tarkemmin puolustin juuri nimenomaisia todellisia kohtaloita, tulin puhuneeksi myös nykypäivästä, tämän ajan tarinoista.
Mikä on haasteellisinta tällaisen faktaa ja fiktiota yhdistelevän käsikirjoituksen tekemisessä?
Faktan ja fiktion sekoittaminen ei tuntunut sinällään vaikealta. Vastuu, jonka koin historiallisille henkilöille, oli kuitenkin emotionaalinen. Heidän tarinansa tuli kuuluviin, eikä niitä katsomossa tuomittu. Se oli tärkeintä.
Mikä merkitys on historiallisilla yksityiskohdilla ja niiden paikkansapitävyydellä tällaisessa käsikirjoituksessa ja näytelmän toteutuksessa?
Näytelmää kirjoittaessa pidän tärkeänä uskottavaa historiallista viitekehystä. Se näkyy kohtausten yksityiskohdissa ja toiminnoissa. Tarinassa ei esimerkiksi käsitelty lobotomiaa, sillä se tuli käyttöön vasta myöhemmin. Halusin myös tietää tutkija Alhlbeckiltä, olisiko saarelta voinut karata jäitä pitkin ja olisiko Seilissä voinut synnyttää. Kun sain vahvistuksen sille, että tämä olisi voinut teoriassa olla mahdollista, vaikka juuri sellaisia tarinoita ei historiantutkija tiennytkään, se riitti minulle.
 |
| Kuva: Otto-Ville Väätäinen/Turun Kaupunginteatteri |
Olen käynyt Seilin saarella kahdesti. Ensimmäisellä kerralla työpaikkani kevätretkellä, takaraivossa jo haave Seilin tarinoiden kirjoittamisesta näytelmäksi. Toisella kerralla matka liittyi jo tietoisesti näytelmänkirjoittamiseen.
Etenkin kirkko ja hautausmaa olivat minulle tärkeitä. Valokuvasin kaikki haudat.
Kuinka paljon tarina muuttui kirjoitusprosessin aikana?
Itse näytelmän pääjuoneen, joka liittyi Sofian ja Johanneksen rakkaustarinaan, sain paljon ideointiapua Mikko Koukilta. Tämä tarinalinja muuttui vielä harjoitusaikanakin jonkin verran. Lisäksi tarinan prologi ja epilogi poistettiin. Itse potilastarinat ja Sofian sekä muiden potilaiden ystävyyteen liittyvät tarinat eivät enää ensimmäisen tekstiversion jälkeen juurikaan muuttuneet.
Minkälaista palautetta olet saanut näytelmästä? Onko tullut yhteydenottoja esimerkiksi mielisairaalan henkilökunnan tai potilaiden jälkeläisiltä?
Esityksestä saamani palaute oli pääosin pakahduttavan tunnepitoista. Suuri osa katsojista oli myötäelänyt naisten kohtaloita vahvasti.
Yhden keskustelun kävin erään potilaan kaukaisen omaisen kanssa, ja Pro Seili -yhdistykseltä sain myös terveiset. Nämä viestit olivat sisällöltään kiitoksia. Sain sen käsityksen, että esitys oli ollut vavahduttava kokemus.
torstai 13. elokuuta 2015
Jumalanpalvelus sunnuntaina 16.8.
Seilin museokirkossa pidetään suomenkielinen jumalanpalvelus sunnuntaina 16. elokuuta klo 13.15 alkaen. Kirkko on avoinna matkailijoille poikkeuksellisesti noin klo 12–13 ja 14–16.
Det ordnas en gudstjänst på finska i kyrkan på söndag den 16. augusti kl. 13.15. Kyrkan är öppen för turister ca. kl. 12–13 och 14–16.
perjantai 24. heinäkuuta 2015
Avoimien ovien päivänä yli 400 kävijää
Seilin avoimien ovien päivä 16.7. keräsi yli 400 vierailijaa. Kävijät saivat tutustua Saaristomeren tutkimuslaitoksen toimintaan ja vierailla museokirkossa sekä tutkimusalus Aurelialla. Lisäksi järjestettiin yleisöluentoja ja opastettuja kierroksia. Pieniä vieraita kiinnosti erityisesti laitoksen tiloissa sijainnut Itämeri-akvaario sinisimpukoineen ja sirokatkarapuineen.
Jos avoimet ovet jäivät väliin, voi Saaristomeren tutkimuslaitokseen tutustua vaikkapa Svenska Ylen sivuilla, jossa on tuore kuvareportaasi Seilissä tehtävästä tutkimuksesta.
Öppna dörrars dag den 16 juli fick över 400 besökare. Under dagen var det möjligt att bekanta sig med Skärgårdshavets forskninginstitutens verksamhet och besöka museikyrkan och forskningsfartyget Aurelia. Dessutom ordnades det föreläsningar och guidade turer. Små besökare var speciellt intresserade av Östersjö-akvariet med sina blåmusslor och eleganta tångräkor.
Om du missade öppna dörrar kan du besöka Svenska Yle i stället. Där finns det ett nytt bildreportage om Själös forskning.
Jos avoimet ovet jäivät väliin, voi Saaristomeren tutkimuslaitokseen tutustua vaikkapa Svenska Ylen sivuilla, jossa on tuore kuvareportaasi Seilissä tehtävästä tutkimuksesta.
 |
| Kansallisarkiston kehittämispäällikkö Markus Merenmies luennoimassa paikkatietojärjestelmistä. Kuva: Ilppo Vuorinen |
Öppna dörrars dag den 16 juli fick över 400 besökare. Under dagen var det möjligt att bekanta sig med Skärgårdshavets forskninginstitutens verksamhet och besöka museikyrkan och forskningsfartyget Aurelia. Dessutom ordnades det föreläsningar och guidade turer. Små besökare var speciellt intresserade av Östersjö-akvariet med sina blåmusslor och eleganta tångräkor.
Om du missade öppna dörrar kan du besöka Svenska Yle i stället. Där finns det ett nytt bildreportage om Själös forskning.
torstai 16. heinäkuuta 2015
Jumalanpalvelus sunnuntaina 19.7.
Seilin museokirkossa järjestetään suomenkielinen jumalanpalvelus
sunnuntaina 19. heinäkuuta klo 13.15 alkaen. Kirkko on avoinna
matkailijoille poikkeuksellisesti noin klo 12–13 ja 14–16.
Det ordnas en gudstjänst på finska i kyrkan på söndag den 19. juli kl. 13.15. Kyrkan är öppen för turister ca. kl. 12–13 och 14–16.
Hieman Seilin jumalanpalvelusten historiasta: Seilissä toimi oma sairaalapappi aina hospitaalin perustamisesta 1620-luvulta vuoteen 1840 saakka. Tuolloin keisari Nikolai I antoi asetuksen, jonka mukaan Seili muutettiin turvalaitokseksi toivottomia potilaita varten. Samalla papin virka lakkautettiin ja säästyneillä varoilla pyrittiin palkkaamaan sairallalle oma lääkäri. Nauvon seurakunnan papit velvoitettiin huolehtimaan esimerkiksi hautauksista. Lääkärin palkkaaminen osoittautui hankalaksi tehtäväksi ja vasta vuonna 1899 Nauvon ensimmäinen kunnanlääkäri alkoi käydä säännöllisesti hospitaalissa.
Papin viran lakkauttamisen myötä koko kirkkorakennuksen tarpeellisuus kyseenalaistettiin, ja jopa sen purkamista ehdotettiin. Kirkko kuitenkin pelastui, ja vuodesta 1865 lähtien Nauvon papisto on pitänyt kirkossa 3–4 kertaa vuodessa jumalanpalveluksen. Seilin museokirkko on siis niin kutsuttu autiokirkko, eli se ei palvele varsinaisena seurakuntakirkkona. Seilin jumalanpalveluksista vastaa nykyään Nauvon kappeliseurakunta (Nagu kapellförsamling).
---
Lähde: Achté, Kalle & Turunen, Sakari: Seilin hospitaali 1619–1962. Käytännön lääkäri nro.1, 1976.
 |
| Näkymä kirkon keskiosasta alttarille. Kuva: Aura Nikkilä |
Papin viran lakkauttamisen myötä koko kirkkorakennuksen tarpeellisuus kyseenalaistettiin, ja jopa sen purkamista ehdotettiin. Kirkko kuitenkin pelastui, ja vuodesta 1865 lähtien Nauvon papisto on pitänyt kirkossa 3–4 kertaa vuodessa jumalanpalveluksen. Seilin museokirkko on siis niin kutsuttu autiokirkko, eli se ei palvele varsinaisena seurakuntakirkkona. Seilin jumalanpalveluksista vastaa nykyään Nauvon kappeliseurakunta (Nagu kapellförsamling).
---
Lähde: Achté, Kalle & Turunen, Sakari: Seilin hospitaali 1619–1962. Käytännön lääkäri nro.1, 1976.
keskiviikko 8. heinäkuuta 2015
Avoimet ovet 16.7.2015
Saaristomeren tutkimuslaitoksella on avoimet ovet torstaina 16.7. klo 9-17. Ilmaisia opastettuja kierroksia yhteysalusrannasta klo 9.00, 11.00, 12.50 ja 14.40. Vapaa sisäänpääsy museokirkkoon ja tutkimusalus Aurelialle. Lisäksi tarjolla mm. yleisöluentoja ja mahdollisuus tutustua tutkimuslaitoksen tiloihin. Tervetuloa!
Lisätietoa ja tarkempi ohjelma löytyy Saaristomeren tutkimuslaitoksen Facebook-sivuilta tai PDF-tiedostona.
Öppet hus på Skärgårdshavets forskningsinstitut på torsdag den 16 juli 2015 kl. 9-17. Svenska guidningen kl. 12.50 från poststranden (bryggan för förbindelsefartyget). Fritt inträde till museikyrkan och till forskningsfartyget Aurelia. Dessutom har man möjlighet att bl.a. lyssna på föreläsningar och bekanta sig med institutionens forskning. Välkommen!
Ytterligare information (PDF).
The Archipelago Research Institute has open doors at Thursday 16.7.2015 from 9am to 5pm. Free entry to the Museum Church and to the research boat. You can also visit the Research Institute and get information about the current research. Welcome!
More information (PDF)
---
PS. Helsingin Sanomat esitteli viime viikon Matka-osiossaan neljä Saaristomeren saarta, joihin pääsee myös ilman omaa venettä, ja Seili on mukana jutussa! Seilin lisäksi toimittaja on vieraillut Vänössä, Utössä ja Örössä. Artikkelin pääsee lukemaan Helsingin Sanomien kotisivuilta.
Pieni korjaus jutun sisältöön: sairaalatoiminta saarella ei alkanut 1300-luvulla, vaan 1600-luvun alussa. Tuolloin Turussa jo 1300-luvulla toimineen Pyhän Yrjänän hospitaalin potilaat siirrettiin Seiliin kuningas Kustaa II Aadolfin määräyksestä.
Artikkelissa mainitaan myös mahdollisuus jatkaa Seilistä matkaa yhteysalus Östernillä Rymättylän Hankaan ja sieltä Pientä Rengastietä Turkuun. Tämä onnistuukin mainiosti polkupyörän kanssa, mutta auton kanssa matka taittuu Nauvosta Hankaan pysähtymättä, sillä Seiliin ei saa tuoda omaa autoa.
Lisätietoa ja tarkempi ohjelma löytyy Saaristomeren tutkimuslaitoksen Facebook-sivuilta tai PDF-tiedostona.
 |
| Pro Seili-perinneyhdistys myy virvokkeita ja Seili-aiheisia tuotteita laitoksen sisäpihalla |
Öppet hus på Skärgårdshavets forskningsinstitut på torsdag den 16 juli 2015 kl. 9-17. Svenska guidningen kl. 12.50 från poststranden (bryggan för förbindelsefartyget). Fritt inträde till museikyrkan och till forskningsfartyget Aurelia. Dessutom har man möjlighet att bl.a. lyssna på föreläsningar och bekanta sig med institutionens forskning. Välkommen!
Ytterligare information (PDF).
The Archipelago Research Institute has open doors at Thursday 16.7.2015 from 9am to 5pm. Free entry to the Museum Church and to the research boat. You can also visit the Research Institute and get information about the current research. Welcome!
More information (PDF)
---
PS. Helsingin Sanomat esitteli viime viikon Matka-osiossaan neljä Saaristomeren saarta, joihin pääsee myös ilman omaa venettä, ja Seili on mukana jutussa! Seilin lisäksi toimittaja on vieraillut Vänössä, Utössä ja Örössä. Artikkelin pääsee lukemaan Helsingin Sanomien kotisivuilta.
Pieni korjaus jutun sisältöön: sairaalatoiminta saarella ei alkanut 1300-luvulla, vaan 1600-luvun alussa. Tuolloin Turussa jo 1300-luvulla toimineen Pyhän Yrjänän hospitaalin potilaat siirrettiin Seiliin kuningas Kustaa II Aadolfin määräyksestä.
Artikkelissa mainitaan myös mahdollisuus jatkaa Seilistä matkaa yhteysalus Östernillä Rymättylän Hankaan ja sieltä Pientä Rengastietä Turkuun. Tämä onnistuukin mainiosti polkupyörän kanssa, mutta auton kanssa matka taittuu Nauvosta Hankaan pysähtymättä, sillä Seiliin ei saa tuoda omaa autoa.
perjantai 3. heinäkuuta 2015
Harmonikkamusiikkia Seilin kirkossa
Heinäkuun toisella viikolla Seilin museokirkossa pääsee nauttimaan upeasta kattauksesta harmonikkakonsertteja. Maanantaina 6.7. Maria Kalaniemi esittää kansanmusiikkia. Tiistaina 7.7. kuullaan ensin kultaisia harmonikkasuosikkeja Ruotsista Lars Holmin esittäminä ja illan päättää Marko Valtonen, joka soittaa Johan Sebastian Bachia.
Konsertit järjestetään maanantaina 6.7. ja tiistaina 7.7. klo 19.
Konsertteihin on vapaa pääsy!
Omalla veneellä voi saapua Kirkkolaituriin, joka toimii vierasvenelaiturina.
På den andra veckan i juli får man njuta av ett strålande urval av dragspelskonserter i Själö museikyrkan. På måndag den 6. juli spelar Maria Kalaniemi folkmusik. På tisdag den 7. juli hörs först svenska gyllene dragspelsfavoriter spelad av Lars Holm och sist Marko Valtonen som spelar Johan Sebastian Bach.
Konserter ordnas på måndag den 6. juli och tisdag den 7. juli klockan 19.
Konserter har fritt inträde!
Kyrkbryggan fungerar som gästhamn för egna båtar.
Konsertit järjestetään maanantaina 6.7. ja tiistaina 7.7. klo 19.
Konsertteihin on vapaa pääsy!
Omalla veneellä voi saapua Kirkkolaituriin, joka toimii vierasvenelaiturina.
 |
| Kuva: Flickr Commons |
På den andra veckan i juli får man njuta av ett strålande urval av dragspelskonserter i Själö museikyrkan. På måndag den 6. juli spelar Maria Kalaniemi folkmusik. På tisdag den 7. juli hörs först svenska gyllene dragspelsfavoriter spelad av Lars Holm och sist Marko Valtonen som spelar Johan Sebastian Bach.
Konserter ordnas på måndag den 6. juli och tisdag den 7. juli klockan 19.
Konserter har fritt inträde!
Kyrkbryggan fungerar som gästhamn för egna båtar.
perjantai 26. kesäkuuta 2015
Uusia maisemanhoitajia
Saaren keskiosassa laiduntavien lehmien lisäksi Seilissä on nyt myös lampaita. Uudet kesätyöntekijät löytyvät Kirkkoniemeltä.
Förutom kor finns det nu även får på ön. Nya sommarjobbare bor på Kyrkudden, kor på mitten av ön.
Besides cows there is now a small flock of sheep on the island. They are grazing on the Kirkkoniemi area (nearby the church).
 |
| Kuva: Maija Sakki |
maanantai 15. kesäkuuta 2015
Ikkunaremontista ja juhannuksen aukioloajoista
Seilin museokirkon ikkunat on nyt restauroitu ja niitä laitetaan tänään paikoilleen.
Juhannuksena kirkko on auki normaalisti: juhannusaattona pe klo 11-15 ja juhannuspäivänä la klo 11-16. Sunnuntaina 21.6. kirkossa pidetään jumalanpalvelus klo 13.15, joten kirkko on auki turisteille noin klo 12-13 ja 14-16.
Lisätietoa kesän remonteista Luonto ja kulttuuri -blogista.
Själös museikyrkfönster har nu restaurerats och ställs på plats i dag.
På midsommar gäller vanliga öppettider: på midsommarafton fre kl. 11-15 och på midsommardag lör kl.11-16. På söndag den 21. juni ordnas det en gudtjänst på finska kl.13.15 vilket betyder att kyrkan är öppen för turister ca. kl. 12-13 och 14-16.
The museum church windows have now been renovated and put into place today.
At Midsummer the church is open as usual: on Midsummer eve at 11-15 and on Midsummer day at 11-16. On Sunday 21th of June there is a church service at 13.15, so the opening hours for tourists are 12-13 and 14-16.
Juhannuksena kirkko on auki normaalisti: juhannusaattona pe klo 11-15 ja juhannuspäivänä la klo 11-16. Sunnuntaina 21.6. kirkossa pidetään jumalanpalvelus klo 13.15, joten kirkko on auki turisteille noin klo 12-13 ja 14-16.
Lisätietoa kesän remonteista Luonto ja kulttuuri -blogista.
 |
| Kuva: Maija Sakki |
Själös museikyrkfönster har nu restaurerats och ställs på plats i dag.
På midsommar gäller vanliga öppettider: på midsommarafton fre kl. 11-15 och på midsommardag lör kl.11-16. På söndag den 21. juni ordnas det en gudtjänst på finska kl.13.15 vilket betyder att kyrkan är öppen för turister ca. kl. 12-13 och 14-16.
The museum church windows have now been renovated and put into place today.
At Midsummer the church is open as usual: on Midsummer eve at 11-15 and on Midsummer day at 11-16. On Sunday 21th of June there is a church service at 13.15, so the opening hours for tourists are 12-13 and 14-16.
torstai 11. kesäkuuta 2015
Naantalin musiikkijuhlat rantautuvat Seiliin – museokirkko tuntia aikaisemmin kiinni lauantaina 13.6.
Lauantaina 13.6. Seilin museokirkko täyttyy musiikista kun Naantalin musiikkijuhlat järjestää Seilin Serenadi -nimisen konsertin. Konsertti alkaa klo 15, joten museokirkko on poikkeuksellisesti avoinna lauantaina klo 11–15.
Lisätietoja konsertista täältä.
Lisätietoja konsertista täältä.
tiistai 9. kesäkuuta 2015
Seilin Kesäkioski
Pro Seili-Själö ry aukaisee taas kesäksi Seilin Kirkkoniemelle kesäkahvilan. Avajaisia vietetään keskiviikkona 10.6. ja kioski palvelee Kirkkolaiturin vieressä aina elokuun 9. päivään saakka.
Kioskilla on myynnissä muun muassa kahvia, pullaa, jäätelöä ja makeisia.
Kioski on avoinna ke–su noin klo 10–17, tilauksesta myös muina aikoina.
Tiedustelut aukioloaikoina numerosta 040 7535645, muulloin 040 5813915 ja 040 7595387.
Kesäkioskin löydät myös Facebookista.
Lisätietoja Pro Seili -yhdistyksestä täältä.
Kioskilla on myynnissä muun muassa kahvia, pullaa, jäätelöä ja makeisia.
Kioski on avoinna ke–su noin klo 10–17, tilauksesta myös muina aikoina.
Tiedustelut aukioloaikoina numerosta 040 7535645, muulloin 040 5813915 ja 040 7595387.
Kesäkioskin löydät myös Facebookista.
Lisätietoja Pro Seili -yhdistyksestä täältä.
maanantai 25. toukokuuta 2015
Seilin museokirkko aukeaa kesäksi
Seilin museokirkko aukeaa tiistaina 2.6. ja on avoinna matkailijoille koko kesän ajan. Kirkossa voi vierailla aina elokuun loppuun saakka seuraavasti:
Tiistaisin, keskiviikkoisin, torstaisin, perjantaisin klo 11–15
Lauantaisin klo 11–16
Sunnuntaisin 12–16
Maanantaisin kirkko on suljettu.
Pääsymaksut ovat aikuisilta 3,50 €, lapsilta ja eläkeläisiltä 1,50 €. Saatavissa myös perhelippu hintaan 8,50 €. Kirkossa ei ole mahdollisuutta maksaa kortilla, joten varaathan käteistä mukaasi. Lisätietoja hinnoista ryhmille ja opastuksista löydät Seilin museokirkon nettisivuilta.
Seiliin pääset joko yhteysaluksella tai omalla veneellä. Yhteysalus Östern kulkee väliä Nauvo-Seili-Hanka syyskuun alkuun saakka. Omalla veneellä voi kiinnittyä Kirkkolaituriin.
Tervetuloa!
Säsongen börjar!
Själös museikyrka är öppen under sommaren 2015 enligt följande:
Tisdag, onsdag, torsdag, fredag kl. 11–15
Lördag kl. 11–16
Söndag kl. 12–16
Måndagar stängt.
Inträdes avgifter för vuxna 3,50 €, barn och pensiönärer 1,50 €. Familjebiljetten kostar 8,50 €. Betalningen bara med kontant. Ytterligare uppgifter finns på webbsidan.
Till Själö kan man ta sig med förbindelsefartyget Östern eller med egen båt. Östern traffikerar till början av september mellan Nagu och Hanka. Med egen båt ska man ta i land vid Kyrkobryggan.
Välkommen!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)