Juhannus!

Juhannus on jo aivan nurkan takana. Säpinää on riittänyt ja kesän edetessä lisää on luvassa. Mikäli juhannuksena kärsitään tekemisen puutteesta on aina hyvä idea lähteä joukolla matkaan kohti Seiliä katselemaan kauniita maisemia ja tutustumaan melkein 350 vuoden mittaiseen synkeään historiaan, sillä museokirkko on auki myös juhannuksena. Ehkäpä kotimatkalle tarttuu idea vaikka kokkotulten äärellä kerrottaville kauhutarinoille.

Museokirkko on juhannuksen ylitse auki normaalisti eli perjantaina klo 11-15, lauantaina klo 11-16, sunnuntaina klo 12-16.

Kirkolle pääsee näppärästi joko omalla veneellä tai yhteysalus Östernin kyyditsemänä. Östern liikennöi juhannuksena normaalin aikataulunsa mukaan. Autottomat pääsevät maisemista nauttien kevyesti TLO:n bussilla 902 Nauvon sataman lähelle. Bussilla kulkevien on hyvä huomioida, että kuten museokirkolla myös bussissa maksu onnistuu vain käteisellä!

Myös tänä sunnuntaina (26.6) pidetään kesän ensimmäinen suomenkielinen jumalanpalvelus kirkossa Nauvon kappeliseurakunnan toimesta kello 13:00, Lämpimästi tervetuloa! Luonnollisesti jumalanpalvelukseen osallistuvilta ei peritä pääsymaksua kirkkoon.


Midsommar! 

Midsommar kommer, men kyrkan är öppen normalt. På söndag (26.6) håller Nagu kapellförsamling sommarens första gudstjänst (på finska) klockan 13:00. Naturligtvis om man deltar i gudstjänst betalar man inte inträdesavgift!  

Man kan komma till Själö på egen båt eller med förbindelsebåt Östern, som trafikerar normalt över midsommar. Om du inte har en bil, kan du resa till Nagu med buss 902. Kom ihåg att du kan betala med bara kontanter båda i bussen och i kyrkan. 

Kesä on saapunut!

Kesäkuun saavuttua Seilin kesäsesonki on pyörähtänyt käyntiin helteisissä merkeissä. Seilin museokirkko on jälleen herännyt talvihorroksesta ja karistanut hämähäkinseitit nurkistaan ollen nyt valmis vastaanottamaan vierailijoita. Kirkko avasi ovensa ensimmäistä kertaa kuluneen viikon keskiviikkona ja nyt sillä on edessään ensimmäinen viikonloppuaukiolo.

Lisäksi vierasvenelaiturin kupeessa sijaitseva Pro Seili-Själö ry:n ylläpitämä kesäkioski aukeaa ensimmäistä kertaa tänä viikonloppuna ja tarjoaa makeannälkäisille kahvia, pullaa ja jäätelöä. Kioski on juhannukseen asti auki viikonloppuisin ja sen jälkeen viikoittain keskiviikosta sunnuntaihin. Tarkemmat aukioloajat löytyvät täältä.

Ahkerat maisemanhoitajamme eli lampaat ja lehmät ovat myös saapuneet saarelle. Kirkkoniemellä rehevän kasvillisuuden joukossa köpöttelevät lampaat ovat toki mahdottoman herttaisia, mutta koska ne ovat luonnonlaitumella, on niille kiellettyä syöttää ylimääräisiä herkkuja. Apila ei lammasta pahenna, mutta pulla saattaa saada sen mahan sekaisin.

Sommaren är här och Själö museikyrkan har öppnat sin dörr förra onsdagen. Sommarkiosken som ligger bredvid kyrkobryggan är också öppen under veckoslutet för första gången den här sommaren.

The Museum Church of Seili has opened its doors and is ready to receive visitors. Also Seili's Summer Kiosk will be open for the first time in the upcoming weekend.

Seilin museokirkon kesäaukiolot

Seilin museokirkko avaa ovensa matkailijoille keskiviikkona 1.6. 

Kirkko on auki syyskuun alkuun asti seuraavasti:

Tiistaisin, keskiviikkoisin, torstaisin, perjantaisin klo 11–15
Lauantaisin klo 11–16
Sunnuntaisin klo 12–16

Maanantaisin kirkko on suljettu.

Pääsymaksut ovat aikuisilta 3,50 € sekä eläkeläisiltä, opiskelijoilta ja alle 14-vuotiailta lapsilta 2,00 €. Saatavissa myös perhelippu hintaan 8,50 €. Kirkossa ei ole mahdollisuutta maksaa kortilla, joten varaathan käteistä mukaasi. Lisätietoja hinnoista ryhmille sekä erikseen tilattavista opastuksista löydät Seilin museokirkon nettisivuilta.

Seilin museokirkko lukeutuu Suomen autiokirkkoihin. Se on nykyään Metsähallituksen omistuksessa, mutta kirkon aukipidosta ja esittelystä yleisölle vastaa Seilissä toimiva Saaristomeren tutkimuslaitos. Vaikka Seilin kirkosta loppui säännöllinen jumalanpalvelustoiminta jo 1840-luvulla, on Nauvon kappeliseurakunnalla perinteenä järjestää siellä kesäisin muutama jumalanpalvelus. Tänä kesänä ensimmäinen kolmesta suomenkielisestä jumalanpalveluksesta pidetään sunnuntaina 26.6. klo 13 ja sen aikana kirkkoon on tietenkin vapaa pääsy.

Seiliin pääset joko yhteysaluksella tai omalla veneellä. Yhteysalus Östern kulkee väliä Nauvo-Seili-Hanka syyskuun alkuun saakka. Omalla veneellä voi kiinnittyä Kirkkolaituriin.

Tervetuloa!


Säsongen börjar!

Själös museikyrka är öppen under sommaren 2016 enligt följande:

Tisdag, onsdag, torsdag, fredag kl. 11–15
Lördag kl. 11–16
Söndag kl. 12–16

Måndagar stängt.

Inträdesavgifter

- för vuxna: 3,50 €

- för pensionärer, studenter och barn under 14 år: 2,00 €

- familjebiljett: 8,50 €

Betalningen bara med kontant. Ytterligare uppgifter finns på webbsidan.

Till Själö kan man ta sig med förbindelsefartyget Östern eller med egen båt. Östern traffikerar till början av september mellan Nagu och Hanka. Med egen båt ska man ta i land vid Kyrkobryggan.

Välkommen!

Kesän viimeinen aukioloviikonloppu

Ensi sunnuntaina (30.8.) on Seilin museokirkko tältä kesää viimeistä päivää auki yksittäisille matkailijoille. Yhteysalus Östern lopettaa liikennöinnin syyskuun 6. päivä. Syyskuussa museokirkko on avoinna vain ryhmille tilauksesta. Yhteyalusliikennettä Nauvon ja Seilin välillä hoitaa m/s Falkö (tilausvuoro).

Nästa söndag (den 30 augusti) är Själö museikyrkan öppen för enskilda turister för sista gången  den här sommaren. Färjan m/s Östern ska också sluta att trafikera efter den sista augusti. I september är museikyrkan öppen bara för grupper på beställning och m/s Falkö ska sköta förbindelsetrafiken mellan Nagu och Själö (beställningstur).

Seilin humanistit

Seilissä toimii Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen kenttäasema, joka keskittyy luonnontieteelliseen tutkimukseen. Luonnontieteilijöiden lisäksi saarella työskentelee myös kourallinen humanisteja, me niin kutsutun kirkkoprojektin työntekijät nimittäin.

Korkeakouluharjoittelija Maija Sakki pitää opastusta mielisairaalan alueella. Kuva: Aura Nikkilä

Kirkkoprojekti työllistää kesäisin museovastaavan lisäksi kaksi humanististen alojen harjoittelijaa, joiden työnkuvaan kuuluu myös opastusten pitäminen saarella. Kirkkoprojekti pyrkii välittämään saaren historiaa sekä  matkailijoille että tämän blogin lukijoille. Kirkon avoinnapidon ja hoidon kautta työntekijät ylläpitävät saaren kulttuuriperintöä.

Seilissä on toteutettu myös muita humanistisia hankkeita, ja saarella järjestetään eri tiedekuntien kursseja, seminaareja ja kesäkouluja.

Selin humanistisesta puolesta voi lukea lisää Turun yliopiston uutissivustolla julkaistusta artikkelista "Seili on myös humanistin työpaikka".

Seili-musikaalin taustalla todelliset potilaskohtalot

Turun Kaupunginteatterissa esitettiin viime syksyn ja kevään ajan Satu Rasilan käsikirjoittamaa ja Mikko Koukin ohjaamaa Seili-musikaalia. Näytelmä sai lehdissä ja sosiaalisessa mediassa kiittäviä arvosteluja ja veti katsomon täyteen esitys toisensa jälkeen.

Myös monet tänä kesänä saarella ja kirkossa vierailleista olivat käyneet katsomassa musikaalin, ja paljon on kyselty esimerkiksi sitä, kuinka tarkasti näytelmän tarina perustuu tositapahtumiin.

Päätimme haastatella dramaturgi Satu Rasilaa aiheesta. 

Kuva: Robert Seger

Mistä kaikki lähti, eli miten näytelmän aiheeksi ja tapahtumapaikaksi valikoitui juuri Seili?
Alun perin idea Seili-musikaalista syntyi Kakola-musikaalin harjoitusaikana. Taiteellisen työryhmän (ohjaaja Mikko Kouki, koreografi Reija Wäre ja kapellimestari Jussi Vahvaselkä) kanssa heittelimme harjoitusten tauolla ideoita siitä, mikä voisi olla ns. naisten Kakola. Kakolassa kun olimme hyvin maskuliinisessa ja testosteronisessa maailmassa. Seili nousi pintaan heti ensimmäisenä. Suljettu ja eristetty maailma kiehtoi, samoin historiallinen perspektiivi. Ja tietysti naisten tarinat, feminiininen kokemus eristyksestä.

Myös ajatus naisartistien säveltämästä musiikista oli mukana heti ensimmäisessä keskustelussa, se oli koko idean kiteytys. Tutkia voisiko nykypäivän lyriikoista löytyä yhteys vuosisadan takaisen tarinan tunteisiin. Intuitiivisesti heti tiesimme että voi.

Pari vuotta myöhemmin idea konkretisoitui, kun Turun Kaupunginteatterin johtajakaksikko Arto Valkama ja Mikko Kouki tilasivat minulta ja Jussi Vahvaselältä musikaalitekstin aiheesta Seili. 

Kuinka paljon aikaa käytit taustatutkimukseen ja kuinka syvällisesti perehdyit saaren historiaan? Minkälaista aineistoa ja missä kävit sitä läpi? 
Ensimmäiseksi suuntasin maakunta-arkistoon, missä tiesin säilytettävän alkuperäisiä potilasdokumentteja. Hain ja sain luvan tutustua myös niihin arkistomateriaaleihin, jotka eivät ole julkisia. Vietin arkistossa puolitoista kuukautta.

Lisäksi haastattelin tutkija Jutta Ahlbeckiä pariinkin otteeseen. Ahlbeckin molemmat julkaisut Seilistä olivat myös pohjamateriaalinani. Lisäksi luin Petteri Poikolaisen Hulluuden historiaa.

Taustatutkimuksen tavoitteena oli luoda fiktiiviselle tarinalle historiallisiin faktoihin perustuva uskottavuus, mutta se vaikutti minuun paljon suuremmin. Potilaiden kirjeiden lukeminen ja käsialojen näkeminen teki kipeää. Halusin kirjoittaa tarinan, jonka käänteisiin piilottaisin muistomerkkejä aikanaan eletyille kohtaloille. Se, että tarina tuntuisi katsojasta yhtä pakahduttavalta kuin minusta potilasarkistoon tutustuminen, tuli työn tärkeäksi päämääräksi.

Kuva: Otto-Ville Väätäinen/Turun Kaupunginteatteri

Kuinka paljon ammensit todellisten henkilöiden (potilaiden, henkilökunnan) tarinoista?
Tarinan neljä naiskohtaloa perustuvat todellisiin kohtaloihin, mutta tarinat ovat fiktioon viritettyjä. Kaikissa yksityiskohdissaan ne eivät ole totta. Eihän teos, jota oli tekemässä, ollut dokumentti.

Tarinat saivat muotonsa musikaalidramaturgian ehdoilla, mutta emotionaalisen kulman alkuperäisiin halusin ehdottomasti säilyttää. Halusin näyttää, että naiset eivät olleet hulluja, vaan kohtuuttomissa elämäntilanteissa. Halusin puhua heidän puolestaan. Ja samalla kirjoittaessani oivalsin, että mitä tarkemmin puolustin juuri nimenomaisia todellisia kohtaloita, tulin puhuneeksi myös nykypäivästä, tämän ajan tarinoista.

Mikä on haasteellisinta tällaisen faktaa ja fiktiota yhdistelevän käsikirjoituksen tekemisessä?
Faktan ja fiktion sekoittaminen ei tuntunut sinällään vaikealta. Vastuu, jonka koin historiallisille henkilöille, oli kuitenkin emotionaalinen. Heidän tarinansa tuli kuuluviin, eikä niitä katsomossa tuomittu. Se oli tärkeintä.

Mikä merkitys on historiallisilla yksityiskohdilla ja niiden paikkansapitävyydellä tällaisessa käsikirjoituksessa ja näytelmän toteutuksessa?
Näytelmää kirjoittaessa pidän tärkeänä uskottavaa historiallista viitekehystä. Se näkyy kohtausten yksityiskohdissa ja toiminnoissa. Tarinassa ei esimerkiksi käsitelty lobotomiaa, sillä se tuli käyttöön vasta myöhemmin. Halusin myös tietää tutkija Alhlbeckiltä, olisiko saarelta voinut karata jäitä pitkin ja olisiko Seilissä voinut synnyttää. Kun sain vahvistuksen sille, että tämä olisi voinut teoriassa olla mahdollista, vaikka juuri sellaisia tarinoita ei historiantutkija tiennytkään, se riitti minulle.

Kuva: Otto-Ville Väätäinen/Turun Kaupunginteatteri

Olitko käynyt aiemmin saarella, lukenut sen historiasta tai kuullut siitä tarinoita? Miten koit saarella oleskelun?  
Olen käynyt Seilin saarella kahdesti. Ensimmäisellä kerralla työpaikkani kevätretkellä, takaraivossa jo haave Seilin tarinoiden kirjoittamisesta näytelmäksi. Toisella kerralla matka liittyi jo tietoisesti näytelmänkirjoittamiseen.

Etenkin kirkko ja hautausmaa olivat minulle tärkeitä. Valokuvasin kaikki haudat.

Kuinka paljon tarina muuttui kirjoitusprosessin aikana?
Itse näytelmän pääjuoneen, joka liittyi Sofian ja Johanneksen rakkaustarinaan, sain paljon ideointiapua Mikko Koukilta. Tämä tarinalinja muuttui vielä harjoitusaikanakin jonkin verran. Lisäksi tarinan prologi ja epilogi poistettiin. Itse potilastarinat ja Sofian sekä muiden potilaiden ystävyyteen liittyvät tarinat eivät enää ensimmäisen tekstiversion jälkeen juurikaan muuttuneet.

Minkälaista palautetta olet saanut näytelmästä? Onko tullut yhteydenottoja esimerkiksi mielisairaalan henkilökunnan tai potilaiden jälkeläisiltä?
Esityksestä saamani palaute oli pääosin pakahduttavan tunnepitoista. Suuri osa katsojista oli myötäelänyt naisten kohtaloita vahvasti.

Yhden keskustelun kävin erään potilaan kaukaisen omaisen kanssa, ja Pro Seili -yhdistykseltä sain myös terveiset. Nämä viestit olivat sisällöltään kiitoksia. Sain sen käsityksen, että esitys oli ollut vavahduttava kokemus.

Jumalanpalvelus sunnuntaina 16.8.

Seilin museokirkossa pidetään suomenkielinen jumalanpalvelus sunnuntaina 16. elokuuta klo 13.15 alkaen. Kirkko on avoinna matkailijoille poikkeuksellisesti noin klo 12–13 ja 14–16.
  

Det ordnas en gudstjänst på finska i kyrkan på söndag den 16. augusti kl. 13.15. Kyrkan är öppen för turister ca. kl. 12–13 och 14–16.