Seilin muinaisjäännökset, osa 2

Seilin muinaisjäännösten esittely jatkuu.

Dårhusenin houruinhuonetontti (1000015369) löytyi vuonna 2009 Seilin saaren arkeologia ‑hankkeen tarkastuksessa. Kohteeseen kuuluu 1700-luvun houruinhuoneen piha ja rakennuksenperustukset. Kohteella on otettu maakairanäytteitä ja kaivettu yhteensä viisi koekuoppaa vuosina 2009 ja 2011. Niistä löytyi mm. lasia, tiiltä, eläinten palamatonta ja palannutta luuta, punasavi-, fajanssi- ja kivisaviastian paloja, palanutta savea, tulessa ollutta piitä, lankkulattian jäänteitä, liitupiipun varren katkelmia, kaakelin pala, kupariseoksinen nappi ja vuonna 1724 lyöty kahden äyrin kupariraha. Kahden kooltaan pienemmän rakennuksen perustukset erottuvat maastossa kumpuina, ja kahden kookkaamman rakennuksen perustukset erottuvat yhä maan pinnassa. Lisäksi houruinhuoneen tontin vieressä olevilla avokallioilla on neljä todennäköisesti houruinhuoneen toimintaan liittyvää kalliohakkausta (Kalliohakkaus 1, 2, 3 ja 4). Kaikissa niissä on nimikirjaimet ja kolmessa lisäksi 1–2 muuta kuviota. Vuonna 2011 tarkastettiin Ilppo Vuorisen löytämät aiemmin tuntemattomat kalliohakkaukset, ja samalla houruinhuoneen tontin ympäristöstä löytyi vielä lisää aiemmin tuntemattomia kalliohakkauksia (Kalliohakkaus 5, 6, 7, 8 ja 9).[1]

Dårhusen.

Yksi Dårhusenin lähistön kalliohakkauksista liidulla vahvistettuna.

Saaristomeren tutkimuslaitoksen pihalla sijaitsevan Tutkimusaseman 1800-luvulle ajoittuvan houruinhuoneen ruokamakasiinin tai vankihuoneen (koppelhus af sten, myöhemmin proviant magasin) perustus (1000015370) löydettiin ja tutkittiin vuonna 2009. Se havaittiin karttojen ja poikkeavan ruohoalueen perusteella. Perustus on luonnonkivestä ladottu, ja se on pohjarakenteiden tapaan säilynyt myöhempien maakerrosten peittämänä. Rakennus on purettu viimeistään 1800-luvun lopulla mielisairaalan viimeisten suurten laajennusosien valmistuttua. Koeojista löytyi mm. kaakelin pala, lasia, punasavi- ja fajanssiastioiden paloja, palanutta savea, palamatonta luuta ja laastia.  Kohteen läheltä on löydetty paksu palojätekerros, joten pihan alueella on voinut säilyä 1700–1800-lukujen toiminnasta kertovia kulttuurimaakerroksia.[2]

Tutkimusasema.

Seilin Mielisairaalan puiston 1800-luvun lopun puisto- ja puutarha-alue (1000019582) näkyy vanhoissa kartoissa ja asiakirjoissa. Seilin arkeologia ‑hanke tarkasti kohteen vuonna 2011, ja sieltä löytyi puisto- ja puutarharakenteita sekä yhä elinvoimaisia puutarhan kasveja. Rakenteet ovat aitamaisia kivilatomuksia. Kasveista kirjattiin Ilppo Vuorisen havaintojen perusteella muistiin mm. vadelma, ukkomansikka, luumupuu, suopayrtti, ranta-alpi, juhannusruusu, karviaismarjapensas ja kirsikkapuu.[3]

Mielisairaalan puisto.

Utridarens tomt eli valvojan tontti (1000015353) asuinrakennuksineen, navetoineen, perunamaineen ja tupakkatarhoineen löydettiin vuonna 2009 Seilin saaren arkeologia ‑hankkeen inventoinnissa. Kartta-aineiston perusteella tontti on ollut asuttu viimeistään 1800-luvun alussa ja autioitunut 1800-luvun kuluessa. Kohteen rakenteet ja kulttuurikerrokset todettiin todennäköisesti säilyneiksi.[4] Vuonna 2011 kohteen luonnetta haluttiin selvittää laajemmin, joten alueelle tehtiin koekuoppia ja digitaalinen maastomalli. Koekuopista löytyi 1700- ja 1800-luvuilla ajoittuvia esinelöytöjä, mm. puna- ja kivisaviastian paloja, liitupiipun kopan katkelmia, lasia, tiiltä sekä palamatonta ja palanutta luuta.[5]

Utridarens tomt.

Seilin saaren arkeologia -hanke paikansi Smedens (gård)tomtin eli sepän torpan (1000015354) talousrakennuksineen, niittyineen ja tupakkatarhoineen maastossa vuonna 2009 vanhojen karttojen avulla. Saman aineiston mukaan torppa on ollut asutettuna todetussa laajuudessa viimeistään 1800-luvun alussa ja autioitunut ja hävinnyt 1800-luvun kuluessa. Maastossa on yhä havaittavissa kartoissa näkyvien rakennusten perustukset. Kohteen rakenteet ja kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti säilyneet.[6]

Smedens (gård)tomt.

Skreddarens hus eli räätälin talon paikka (1000019584) löytyi vanhojen karttojen avulla, ja Seilin arkeologia ‑hanke tarkasti sen vuonna 2011. Se sijaitsee Kirkkolahden rannalla hospitaalin palkollisten tonttialueella ja erottuu maastossa selvästi. Samalla tontilla talon kanssa on sijainnut Åldermannin eli renkivanhimman niitty, tontti ja asuinrakennus, räätälin puutarha sekä tupakka-, peruna- tai puutarhamaa-alueita. Vuonna 1813 räätälin tontti ja puutarha asuinrakennuksineen määrättiin hospitaalin myllärille ja muut tonttimaat ja rakennukset hospitaalin nk. peräänkatsojalle.[7]

Skreddarens hus.

Lue lisää Seilin arkeologia -hankkeen blogista.

Tämä blogi jää talvitauolle toukokuuhun saakka. Ensi vuoden aukioloajat ja museokirkon hinnasto päivitetään museokirkon sivuille vuodenvaihteessa.

Teksti ja kuvat: Hanna Martikainen

Lähdeluettelo

Arkistolähteet

Turun yliopiston arkeologian oppiaineen arkisto, Turku (käytetyt kopiot: Saaristomeren tutkimuslaitoksen arkisto, Seili)

Helminen, Mikko 2012. PARAINEN (ENT. NAUVO), SEILI. Kohteiden Seili Mielisairaalanpuisto, Seili Skreddarens hus ja Seili Kirkkoniemi (Myllymäki 6) tarkastukset sekä kohteiden Seili Utridarens tomt ja Seili Dårhusen koetutkimukset vuonna 2011. Seilin arkeologia ‑hanke, Arkeologian oppiaine ja Saaristomeren tutkimuslaitos. Turun yliopisto. Saatavissa myös: http://www.utu.fi/fi/yksikot/tyyk/saaristomeren-tutkimuslaitos/tutkimus/Documents/Helminen_2012.pdf

Helminen, Mikko & Ahlamo, Juhana 2009. Länsi-Turunmaa (ent. Nauvo), Seili. Kiinteiden muinaisjäännösten inventointi ja koetutkimukset 2009. Seilin arkeologia ‑hanke, Arkeologian oppiaine ja Saaristomeren tutkimuslaitos. Turun yliopisto. Saatavissa myös: http://www.utu.fi/fi/yksikot/tyyk/saaristomeren-tutkimuslaitos/tutkimus/Documents/Helminen_ja_Ahlamo_2009_lowres.pdf

---

[1] Helminen & Ahlamo 2009: 54–56; Helminen 2012: 39–60. 

[2] Helminen & Ahlamo 2009: 61–62; Helminen 2012: 12. 

[3] Helminen 2012: 15–16. 

[4] Helminen & Ahlamo 2009: 21–22. 

[5] Helminen 2012: 30–34. 

[6] Helminen & Ahlamo 2009: 23–24. 

[7] Helminen 2012: 20–21.

Seilin muinaisjäännökset, osa 1

Seilistä tunnetaan useita muinaisjäännöksiä, mm. yksi esihistoriallinen hautaröykkiö ja kolme todennäköisesti esihistoriallista röykkiötä, kaksi kuppikalliota, historiallisen ajan kylätontti ja rakennusten perustuksia sekä elinkeinohistoriallisia muinaisjäännöksiä ja puisto- ja puutarharakenteita. Lisäksi saarelta tunnetaan Utridars gärdanin historiallisen ajan viljely- tai raivausröykkiöalue, ja lähistön pikkusaarilta tunnetaan Lammasluodon rautakautinen ja/tai historiallisen ajan latomus sekä Korsgrundin ryssänuuni. Seilistä on löydetty myös kuusi mahdollista muinaisjäännöstä sekä yksi muu kulttuuriperintökohde. Seuraavaksi esittelyssä ovat Seilin saarella sijaitsevat varmat muinaisjäännökset lukuun ottamatta Utridars gärdanin historiallisen ajan viljely- tai raivausröykkiöaluetta.

Ängesnäs bergenin hautaröykkiö (muinaisjäännöstunnus 533010056[1]) löytyi vuonna 1983 Timo Kuokkasen ja Tapani Tuovisen inventoinnissa STL:n laboratoriomestari Birger Wikströmin antamien tietojen perusteella. Kohde tutkittiin vuonna 1993 Turun yliopiston arkeologian oppiaineen opetuskaivauksilla. Siitä ei löytynyt yhtään arterfaktia, mutta rapautumismittaukset viittaavat haudan esihistoriallisuuteen, ja ohuiden levyjen irtoaminen kalliopinnasta voi olla merkki tulenpidosta.[2] Röykkiön kivet on ladottu korkealle kalliopaljastumalle poikkeuksellisen tiiviisti, ja kaikki kolot on täytetty. Röykkiö ennallistettiin kaivausten jälkeen. Noin 60 metriä kaakkoon sijaitsee erilliskohde Ängesnäs bergen 2, joka on itä-länsisuuntainen aitamainen kivilatomus.[3]

Ängesnäs bergen.

Saukkovuoren kolme ajoittamatonta kivilatomusta (1000014655) ovat mahdollisesti metallikautisia hautaröykkiöitä. Ne löytyivät Seilin saaren arkeologia ‑hankkeen inventoinnissa vuonna 2009.[4]

Saukkovuori.

Verstaantaan kuppikallio (1000014659) löytyi tunkiokerroksen ja sammalen alta Seilin saaren arkeologia ‑hankkeen inventoinnissa vuonna 2009. Kohteeseen kuuluu kolme kalliopaljastuman tasanteeseen tehtyä kuppia. Kuppien välinen luontainen kalliopinta on rapautunut, joten kuppeja on voinut olla aiemmin enemmänkin.[5]

Verstaantaka.

Sandviks bergen 3:n kuppikallion (1000018014) löysi Saaristomeren tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Ilppo Vuorinen, ja se tarkastettiin Seilin arkeologia ‑hankkeen vuoden 2010 kiinteiden muinaisjäännösten inventoinnissa. Kyseessä on pystykallioon noin 135 sentin korkeudelle pintaturpeesta mitattuna tehty kuppi.[6]

Sandviks bergen 3.

Pelto- ja niittyalueiden ympäröimä Fogdebyn kylätontti (1000009291) on ollut asutettu viimeistään 1500-luvulta lähtien, mahdollisesti jo keskiajalla, ja tontilla asuu yhä STL:n henkilökuntaa. Marianna Niukkanen tarkasti kohteen vuonna 2007, ja vuonna 2009 sitä tutki Seilin saaren arkeologia ‑hanke. Tontin vanhin säilynyt osa sijaitsee tiiviisti rakennetun pihapiirin keskellä. Vuoden 2009 tutkimuksissa paljastui tumma, osin nokimaata oleva kerros. Siinä oli runsaasti tiiltä ja hiiltynyttä tai hiiltymätöntä puuta. Samalla kohdalla oli myös paljon kiviä, mikä voisi olla merkki rakennuksen- tai uuninperustuksesta tai molemmista. Tutkimuksissa löytyi myös multaista maa-ainesta, joka voisi karttojen perusteella kuulua jo 1800-luvulla paikalla olleeseen puutarhaan.[7]

Fogdeby.

Kirkkoniemestä (1000009155) tunnetaan spitaalihospitaalin rakennusten ja nykyisen kirkon paikalla sijainneen kappelin jäännöksiä 1600- ja 1700-luvuilta sekä mm. elinkeinohistoriallisia muinaisjäännöksiä. Vuonna 2007 Marianna Niukkanen merkitsi tarkastuksessaan spitaalihospitaalin paikan kartalle, ja vuosina 2009–2010 Seilin arkeologia ‑hanke tutki sen kaivauksin. Sama hanke myös inventoi Kirkkoniemen vuosina 2009–2011. Kaivauksissa löytyi mm. tiili- ja kivirakenteita, rautanauloja, rautainen veitsi, vuolurauta, saviastioiden paloja, liitupiipun katkelma, sarvea, palanutta ja palamatonta luuta, pronssilankaa, lasia, lasitettuja punasaviastian paloja, pronssinappi, fajanssiastian pala ja palanutta savea. Nämä viittaavat keitto- ja tarjoiluastioihin, työ- ja tarvekaluihin sekä vaatetukseen. Kirkkoniemen Myllymäestä löydettiin inventoinneissa (tuuli)myllyn jäännöksiä (erilliskohde Myllymäki 1), kivirivi (Myllymäki 2), maantasainen kiviröykkiö (Myllymäki 3), hospitaalin torpan jäännökset (Myllymäki 4), aitamainen kivilatomus (Myllymäki 5), kaksi rakennuksenperustusta ja mahdollinen kellarikuoppa (Myllymäki 6) sekä kirkon itäpuolella sijainneita peltotilkkuja rajannut kiviaita (Myllymäki 7). Myllymäki 6 on mahdollisesti 1670-luvulla rakennettu spitaalipotilaiden asuintupa.[8] Myllymäki 6:n rakennuksenperustuksista haluttiin saada aiempaa tarkempi käsitys, joten kohde kartoitettiin takymetrillä ja digitaalisella mittauskartoituksella syksyllä 2011.[9]

Kirkkoniemi.

Kirkkoniemi Myllymäki 1.

Kirkkoniemi Myllymäki 2.

Kirkkoniemi Myllymäki 4.

Kirkkoniemi Myllymäki 6.

Kirkkoniemi Myllymäki 7.

Teksti ja kuvat: Hanna Martikainen

Lähdeluettelo

Arkistolähteet

Turun yliopiston arkeologian oppiaineen arkisto, Turku (käytetyt kopiot: Saaristomeren tutkimuslaitoksen arkisto, Seili)

Helminen, Mikko 2010. Länsi-Turunmaa (ent. Nauvo), Seili. Kiinteiden muinaisjäännösten inventointi ja Seilin Kirkkoniemen koetutkimukset 2010. Seilin arkeologia ‑hanke, Arkeologian oppiaine ja Saaristomeren tutkimuslaitos. Turun yliopisto. Saatavissa myös: http://www.utu.fi/fi/yksikot/tyyk/saaristomeren-tutkimuslaitos/tutkimus/Documents/Helminen_2010.pdf

Helminen, Mikko 2012. PARAINEN (ENT. NAUVO), SEILI. Kohteiden Seili Mielisairaalanpuisto, Seili Skreddarens hus ja Seili Kirkkoniemi (Myllymäki 6) tarkastukset sekä kohteiden Seili Utridarens tomt ja Seili Dårhusen koetutkimukset vuonna 2011. Seilin arkeologia ‑hanke, Arkeologian oppiaine ja Saaristomeren tutkimuslaitos. Turun yliopisto. Saatavissa myös: http://www.utu.fi/fi/yksikot/tyyk/saaristomeren-tutkimuslaitos/tutkimus/Documents/Helminen_2012.pdf

Helminen, Mikko 2014. Kruununhospitaalien sosiaalinen ympäristö: tutkimus Seilin ja Kruunupyyn hospitaalien eristysalueista 1600- ja 1700-luvuilla. Arkeologian pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto.

Helminen, Mikko & Ahlamo, Juhana 2009. Länsi-Turunmaa (ent. Nauvo), Seili. Kiinteiden muinaisjäännösten inventointi ja koetutkimukset 2009. Seilin arkeologia ‑hanke, Arkeologian oppiaine ja Saaristomeren tutkimuslaitos. Turun yliopisto. Saatavissa myös: http://www.utu.fi/fi/yksikot/tyyk/saaristomeren-tutkimuslaitos/tutkimus/Documents/Helminen_ja_Ahlamo_2009_lowres.pdf

Tuovinen, Tapani 1994. Rannikkoarkeologisia tutkielmia Turunmaan saariston metallikaudesta (1500 BC–AD 1200), erityisesti hautaraunioista: 67–69. Suomalaisen ja vertailevan arkeologian lisensiaatintutkimus, Turun yliopisto.

---

[1] Muinaisjäännöksistä löytyy lisätietoa muinaisjäännöstunnuksella osoitteesta http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_default.aspx (Museoviraston muinaisjäännösrekisteri). 

[2] Tuovinen 1994: 67, 69; Helminen & Ahlamo 2009: 26. 

[3] Helminen & Ahlamo 2009: 25–26. 

[4] Helminen & Ahlamo 2009: 28–29. 

[5] Helminen & Ahlamo 2009: 36–37. 

[6] Helminen 2010: 10. 

[7] Helminen & Ahlamo 2009: 16–18. 

[8] Helminen & Ahlamo 2009: 39–46; Helminen 2014: 61, 70, 90. 

[9] Helminen 2012: 25.