Seilistä
tunnetaan useita muinaisjäännöksiä, mm. yksi esihistoriallinen hautaröykkiö ja
kolme todennäköisesti esihistoriallista röykkiötä, kaksi kuppikalliota,
historiallisen ajan kylätontti ja rakennusten perustuksia sekä elinkeinohistoriallisia
muinaisjäännöksiä ja puisto- ja puutarharakenteita. Lisäksi saarelta tunnetaan
Utridars gärdanin historiallisen ajan viljely- tai raivausröykkiöalue, ja lähistön pikkusaarilta
tunnetaan Lammasluodon rautakautinen
ja/tai historiallisen ajan latomus sekä Korsgrundin ryssänuuni. Seilistä on
löydetty myös kuusi mahdollista muinaisjäännöstä sekä yksi muu
kulttuuriperintökohde. Seuraavaksi esittelyssä ovat Seilin saarella sijaitsevat
varmat muinaisjäännökset lukuun ottamatta Utridars gärdanin
historiallisen ajan viljely- tai raivausröykkiöaluetta.
Ängesnäs bergenin hautaröykkiö (muinaisjäännöstunnus 533010056[1]) löytyi vuonna 1983 Timo Kuokkasen ja Tapani Tuovisen inventoinnissa STL:n laboratoriomestari Birger Wikströmin antamien tietojen perusteella. Kohde tutkittiin vuonna 1993 Turun yliopiston arkeologian oppiaineen opetuskaivauksilla. Siitä ei löytynyt yhtään arterfaktia, mutta rapautumismittaukset viittaavat haudan esihistoriallisuuteen, ja ohuiden levyjen irtoaminen kalliopinnasta voi olla merkki tulenpidosta.[2] Röykkiön kivet on ladottu korkealle kalliopaljastumalle poikkeuksellisen tiiviisti, ja kaikki kolot on täytetty. Röykkiö ennallistettiin kaivausten jälkeen. Noin 60 metriä kaakkoon sijaitsee erilliskohde Ängesnäs bergen 2, joka on itä-länsisuuntainen aitamainen kivilatomus.[3]
Turun yliopiston arkeologian oppiaineen arkisto, Turku (käytetyt kopiot: Saaristomeren tutkimuslaitoksen arkisto, Seili)
Helminen, Mikko 2010. Länsi-Turunmaa (ent. Nauvo), Seili. Kiinteiden muinaisjäännösten inventointi ja Seilin Kirkkoniemen koetutkimukset 2010. Seilin arkeologia ‑hanke, Arkeologian oppiaine ja Saaristomeren tutkimuslaitos. Turun yliopisto. Saatavissa myös: http://www.utu.fi/fi/yksikot/tyyk/saaristomeren-tutkimuslaitos/tutkimus/Documents/Helminen_2010.pdf
[1] Muinaisjäännöksistä löytyy lisätietoa muinaisjäännöstunnuksella osoitteesta http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_default.aspx (Museoviraston muinaisjäännösrekisteri).
Ängesnäs bergenin hautaröykkiö (muinaisjäännöstunnus 533010056[1]) löytyi vuonna 1983 Timo Kuokkasen ja Tapani Tuovisen inventoinnissa STL:n laboratoriomestari Birger Wikströmin antamien tietojen perusteella. Kohde tutkittiin vuonna 1993 Turun yliopiston arkeologian oppiaineen opetuskaivauksilla. Siitä ei löytynyt yhtään arterfaktia, mutta rapautumismittaukset viittaavat haudan esihistoriallisuuteen, ja ohuiden levyjen irtoaminen kalliopinnasta voi olla merkki tulenpidosta.[2] Röykkiön kivet on ladottu korkealle kalliopaljastumalle poikkeuksellisen tiiviisti, ja kaikki kolot on täytetty. Röykkiö ennallistettiin kaivausten jälkeen. Noin 60 metriä kaakkoon sijaitsee erilliskohde Ängesnäs bergen 2, joka on itä-länsisuuntainen aitamainen kivilatomus.[3]
Saukkovuoren kolme ajoittamatonta
kivilatomusta (1000014655) ovat mahdollisesti metallikautisia hautaröykkiöitä.
Ne löytyivät Seilin saaren arkeologia ‑hankkeen inventoinnissa vuonna 2009.[4]
Saukkovuori. |
Verstaantaan kuppikallio (1000014659)
löytyi tunkiokerroksen ja sammalen alta Seilin saaren arkeologia ‑hankkeen
inventoinnissa vuonna 2009. Kohteeseen kuuluu kolme kalliopaljastuman tasanteeseen
tehtyä kuppia. Kuppien välinen luontainen kalliopinta on rapautunut, joten kuppeja
on voinut olla aiemmin enemmänkin.[5]
Verstaantaka. |
Sandviks bergen 3:n kuppikallion (1000018014)
löysi Saaristomeren tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Ilppo Vuorinen, ja se
tarkastettiin Seilin arkeologia ‑hankkeen vuoden 2010 kiinteiden muinaisjäännösten
inventoinnissa. Kyseessä on pystykallioon noin 135 sentin korkeudelle
pintaturpeesta mitattuna tehty kuppi.[6]
Sandviks bergen 3. |
Pelto- ja niittyalueiden ympäröimä
Fogdebyn kylätontti (1000009291) on ollut asutettu viimeistään 1500-luvulta
lähtien, mahdollisesti jo keskiajalla, ja tontilla asuu yhä STL:n
henkilökuntaa. Marianna Niukkanen tarkasti kohteen vuonna 2007, ja vuonna 2009
sitä tutki Seilin saaren arkeologia ‑hanke. Tontin vanhin säilynyt osa
sijaitsee tiiviisti rakennetun pihapiirin keskellä. Vuoden 2009 tutkimuksissa
paljastui tumma, osin nokimaata oleva kerros. Siinä oli runsaasti tiiltä ja
hiiltynyttä tai hiiltymätöntä puuta. Samalla kohdalla oli myös paljon kiviä,
mikä voisi olla merkki rakennuksen- tai uuninperustuksesta tai molemmista.
Tutkimuksissa löytyi myös multaista maa-ainesta, joka voisi karttojen
perusteella kuulua jo 1800-luvulla paikalla olleeseen puutarhaan.[7]
Fogdeby. |
Kirkkoniemestä (1000009155) tunnetaan
spitaalihospitaalin rakennusten ja nykyisen kirkon paikalla sijainneen kappelin
jäännöksiä 1600- ja 1700-luvuilta sekä mm. elinkeinohistoriallisia muinaisjäännöksiä.
Vuonna 2007 Marianna Niukkanen merkitsi tarkastuksessaan spitaalihospitaalin
paikan kartalle, ja vuosina 2009–2010 Seilin arkeologia ‑hanke tutki sen
kaivauksin. Sama hanke myös inventoi Kirkkoniemen vuosina 2009–2011.
Kaivauksissa löytyi mm. tiili- ja kivirakenteita, rautanauloja, rautainen veitsi, vuolurauta,
saviastioiden paloja, liitupiipun katkelma, sarvea, palanutta ja palamatonta
luuta, pronssilankaa, lasia, lasitettuja punasaviastian paloja, pronssinappi,
fajanssiastian pala ja palanutta savea. Nämä viittaavat keitto- ja
tarjoiluastioihin, työ- ja tarvekaluihin sekä vaatetukseen. Kirkkoniemen
Myllymäestä löydettiin inventoinneissa (tuuli)myllyn jäännöksiä (erilliskohde
Myllymäki 1), kivirivi (Myllymäki 2), maantasainen kiviröykkiö (Myllymäki 3),
hospitaalin torpan jäännökset (Myllymäki 4), aitamainen kivilatomus (Myllymäki
5), kaksi rakennuksenperustusta ja mahdollinen kellarikuoppa (Myllymäki 6) sekä
kirkon itäpuolella sijainneita peltotilkkuja rajannut kiviaita (Myllymäki 7).
Myllymäki 6 on mahdollisesti 1670-luvulla rakennettu spitaalipotilaiden
asuintupa.[8]
Myllymäki 6:n rakennuksenperustuksista haluttiin saada aiempaa tarkempi
käsitys, joten kohde kartoitettiin takymetrillä ja digitaalisella mittauskartoituksella
syksyllä 2011.[9]
Kirkkoniemi. |
Kirkkoniemi Myllymäki 1. |
Kirkkoniemi Myllymäki 2. |
Kirkkoniemi Myllymäki 4. |
Kirkkoniemi Myllymäki 6. |
Kirkkoniemi Myllymäki 7. |
Teksti ja kuvat: Hanna
Martikainen
Lähdeluettelo
Arkistolähteet
Arkistolähteet
Turun yliopiston arkeologian oppiaineen arkisto, Turku (käytetyt kopiot: Saaristomeren tutkimuslaitoksen arkisto, Seili)
Helminen, Mikko 2010. Länsi-Turunmaa (ent. Nauvo), Seili. Kiinteiden muinaisjäännösten inventointi ja Seilin Kirkkoniemen koetutkimukset 2010. Seilin arkeologia ‑hanke, Arkeologian oppiaine ja Saaristomeren tutkimuslaitos. Turun yliopisto. Saatavissa myös: http://www.utu.fi/fi/yksikot/tyyk/saaristomeren-tutkimuslaitos/tutkimus/Documents/Helminen_2010.pdf
Helminen, Mikko 2012. PARAINEN (ENT. NAUVO), SEILI.
Kohteiden Seili Mielisairaalanpuisto, Seili Skreddarens hus ja Seili
Kirkkoniemi (Myllymäki 6) tarkastukset sekä kohteiden Seili Utridarens tomt ja
Seili Dårhusen koetutkimukset vuonna 2011. Seilin arkeologia ‑hanke,
Arkeologian oppiaine ja Saaristomeren tutkimuslaitos. Turun yliopisto.
Saatavissa myös: http://www.utu.fi/fi/yksikot/tyyk/saaristomeren-tutkimuslaitos/tutkimus/Documents/Helminen_2012.pdf
Helminen, Mikko 2014. Kruununhospitaalien sosiaalinen
ympäristö: tutkimus Seilin ja Kruunupyyn hospitaalien eristysalueista 1600- ja
1700-luvuilla. Arkeologian pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto.
Helminen, Mikko & Ahlamo, Juhana 2009. Länsi-Turunmaa
(ent. Nauvo), Seili. Kiinteiden muinaisjäännösten inventointi ja koetutkimukset
2009. Seilin arkeologia ‑hanke, Arkeologian oppiaine ja Saaristomeren
tutkimuslaitos. Turun yliopisto. Saatavissa myös: http://www.utu.fi/fi/yksikot/tyyk/saaristomeren-tutkimuslaitos/tutkimus/Documents/Helminen_ja_Ahlamo_2009_lowres.pdf
Tuovinen, Tapani 1994. Rannikkoarkeologisia tutkielmia
Turunmaan saariston metallikaudesta (1500 BC–AD 1200), erityisesti
hautaraunioista: 67–69. Suomalaisen ja vertailevan arkeologian
lisensiaatintutkimus, Turun yliopisto.
[1] Muinaisjäännöksistä löytyy lisätietoa muinaisjäännöstunnuksella osoitteesta http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_default.aspx (Museoviraston muinaisjäännösrekisteri).
[2] Tuovinen 1994: 67, 69; Helminen & Ahlamo 2009: 26.
[3] Helminen & Ahlamo 2009: 25–26.
[4] Helminen & Ahlamo 2009: 28–29.
[5] Helminen & Ahlamo 2009: 36–37.
[6] Helminen 2010: 10.
[7] Helminen & Ahlamo 2009: 16–18.
[8] Helminen & Ahlamo 2009: 39–46; Helminen 2014: 61, 70,
90.
[9] Helminen 2012: 25.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti