Kirkko

Seilin kirkko rakennettiin vuonna 1733. Ennen nykyistä kirkkoa samalla paikalla seisoi pienempi kappeli, joka siirrettiin saareen samanaikaisesti ensimmäisten potilaiden kanssa. Ison vihan aikana, kun suuri osa saaren asukkaista pakeni Ruotsiin, kappeli, kuten muutkin rakennukset ränsistyivät huonoon kuntoon. Kappeli päätettiinkin purkaa ja uusi kirkko rakennettiin tilalle.

Rakennusmestari oli Kaarle Jaakonpoika Merimaskusta, ja kirkko rakennettiin kolmessa kuukaudessa yhden kesän aikana. Mitä luultavimmin mahdollisimman paljon töistä tehtiin valmiiksi etukäteen, ja Seiliin tultiin ainoastaan kokoamaan kirkko. Tämä on hyvinkin ymmärrettävää: kirkko rakennettiin leprapotilaiden saarelle, eikä rakennusmiehet varmastikaan halunneet oleskella siellä yhtään kauemmin kuin oli pakko.

Kirkko on ristikirkko, jossa alttari on kirkon itäsiivessä. Merimaskun kirkko, joka on rakennut muutamaa vuotta aiemmin, on melko samanlainen, mutta jonkin verran isompi ja koristeellisempi. Seilin kirkossa on ainoastaan saarnaustuoli maalattu.

Saarnastuolin on maalannut silloin 19-vuotias ylioppilas Carl Johan von Holthausen vuonna 1734. Hän myös maalasi saarnastuolilla sijaitsevan enkelitaulun. Von Holthausen kirjoitti nimensä latinaksi saarnastuolin kaiteeseen, mutta sen ovat seililäiset maalanneet mustalla yli. Kun valo osuu kaiteeseen sopivasta kulmasta, kirjoituksen voi kuitenkin vielä nähdä maalin alta. Tunnettua taiteilijaa von Holthausenista ei tullut, vaan hän teki uransa Ruotsin armeijassa.

Alttarin vieressä on Helge Sténin maalaus Myrsky Genesaretinjärvellä vuodelta 1949.

Seilin kirkon erikoisuus on spitaalisten oma puoli kirkon länsisiivessä. Heillä on siellä myös oma sisäänkäyntinsä ja alttarinsa. Penkit ovat selvästi vähemmän tarkasti nikkaroitu kuin ”puhtaiden” puoleiset penkit.

Sylvi Kekkonen lahjoitti vuonna 1957 punaisen alttarivaatteen, joka nyt on viety kirkosta pois korjattavaksi. Alkuperäinen vaate jääkin säilytykseen mantereelle, mutta Pro Seili – Själö yhdistyksen jäsen on tekemässä vaatteesta kopiota, joka on tarkoitus valmistuessaan tuoda kirkkoon.

Kirkon ikkunat on laajennettu useissa erissä, vuosina 1838, 1898 ja projekti saatettiin loppuun vuonna 1906, jolloin myös kirkkoon asennettiin tukipylväät seiniä vasten.

Kirkon votiivilaivan on Turun Sanomat ja Suomen yhdyspankki vuonna 1987. Sen on tehnyt Åke Sandvall, ja on pienoismalli nauvolaisesta Agent-prikistä, jota käytettiin kauppalaivana 1800-luvulla. Kirkon alkuperäinen votiivilaiva katosi sairaalan sulkemisen myötä.

Kirkon keskellä on luukku, jonka alla on taloudenhoitaja Eric Lithanderin ja hänen perheensä haudat. Hautaholvi on muurattu vuonna 1756. Kirkkoonhautaaminen kiellettiin kokonaan keisarillisen käskyn myötä vuonna 1822.

Kirkon kellotapulit ovat parinkymmenen metrin päässä kirkolta, ja ne on viimeksi rakennettu uudelleen vanhojen piirustuksien mukaan vuonna 1960.

Lisa Svanfeldt-Winter