Ruotsin kielihistoriassa tämän ajan kieli lasketaan uudeksi ruotsiksi, jota kirjoitettiin vuodesta 1526, kun Uusi testamentti käännettiin ruotsin kielelle. Uuden ruotsin taas voi jakaa vanhempaan ja nuorempaan uuteen ruotsiin. Näiden kahden raja vedetään 1700-luvun alkupuolelle. Kirkon perustamistaulun ruotsi onkin vanhemman ja nuoremman uuden ruotsin rajamailla: siitä löytyy molemmille tyypillisiä kirjoitustapoja.
Nykyruotsi katsotaan alkavan vuosisadanvaihteessa 1800-1900. Esimerkiksi August Strindbergin kirjaa Röda rummet, Ruotsin akatemian sanakirjaa Svenska Akademiens ordlistaa ja vuoden 1906 oikeinkirjoitusreformia pidetään nykyruotsin alkamisen ajankohtina.
Tässä perustamistaulun alkuperäinen teksti, ja minun nykysuomellekääntämisyritys:
“DETTA HERRANIS HUUS OCH/ TEMPEL/ Är med Le?ene Hospithals medell upbygdt efter Herr:/ General Majoren och Landzhöfdingens/ Högwählborne Baron OTTO/ REINHOLT UXKULLS:. Ordres/ gottfinande med högwyrdig Herr Biscopens/ och Pro Cancelariens Doct: Laurentii Tame-Lins:. Hwilken under påstående Bygnad Sahl Afl?ed Samtycke,/ Medelst Högachtad Herr Landz Camreraren Hans=/ Svahns, anstaltande Och Hospitals Förestånarn/ Wälbetrodde Hr/ Jöns Castins hafde insende/ och redogiörande med det Ehrewyrdige Hr/ Jo=/ hanes Alftanus war vice Pastor/ Med/ Bygnaden begyntes den 1 junii åhr = 1733,/ fullbordades den 23 Augus ? sama åhr./ Inwigdes den 26 dito af Högwällärde/ Hr magister Henrich Alanus:./ Bygmästaren ärlig: och beskedelig/ bonde: Carl: Jacobson ifrån Me=/ rimasko och Killos.”
Tämä Herran talo ja temppeli rakennettiin lääninhospitaalin varoilla, herra kenraalimajuri ja maaherra, korkea-aatelisen paroni Otto Reinholt Uxkullin määräyksestä. Korkea-arvoisen herra piispan ja prokanslerin, tohtori Lauri (Laurentius) Tame-Lins.:in luvalla, joka rakennustyön aikana siunattuna kuoli. Korkeastiarvostetun herra maakamreeri Hans Svahnin avulla, laitoksen ja hospitaalin johtajan, luotettu herra Jöns Castin valvoi työtä ja oli vastuussa talouden hallinnosta. Arvostettu herra Johannes Alftan oli varapastorina kun rakennustyöt aloitettiin 1. kesäkuuta 1733, ja saatettiin loppuun 23. elokuuta samana vuonna. Korkeastikoulutettu herra maisteri Henrich Alanus vihki kirkon käyttöön 26. elokuuta. Rakennusmestari rehellinen ja nöyrä, tilallinen Kaarle Jaakonpoika Merimaskun Killosta.
Maaherra: valtion/kruunun edustaja läänissä.
Prokansleri: piispa, joka valvoo yliopiston toimintaa.
Maakamreeri: lääninhallituksen virkamies, joka vastaa talouden hallinnosta.
Lähteet: http://www.ne.se.ezproxy.vasa.abo.fi/lang/nysvenska, http://www.ne.se.ezproxy.vasa.abo.fi/lang/svenska?i_h_word=olof%20von%20dahlin, http://www.ne.se.ezproxy.vasa.abo.fi/lang/svenska-akademiens-ordlista?i_h_word=svenska%20akademins%20ordlista
Kiitos kuuluu myös Rasmus Almqvistille, joka auttoi Jönsin tekemisten selvittelyssä:)
Lisa Svanfeldt-Winter
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti