Seilin kirkossa roikkuu
Åke Sandvallin tekemä kirkkolaiva, joka on pienoismalli Agent-nimisestä
prikistä, jota nauvolaiset käyttivät kauppalaivana 1800-luvulla.
Åke Sandvall oli
nauvolainen insinööri, joka on tunnettu suuresta tekemästään suuresta määrästä
laivojen pienoismalleja. Paitsi Seilin kirkkoon, hän on myös tehnyt
kirkkolaivat muun muassa Turun tuomiokirkkoon ja Nauvon kirkkoon.
 |
| Seilin kirkon kirkkolaiva. |
Kirkkolaivoja kutsutaan
yleisesti myös votiivilaivoiksi. Nimitys tulee latinan sanasta votum, joka
tarkoittaa lupausta. Votiivilaivoja, kuten myös muita
votiivilahjoituksia, annettiin seurakunnalle pyyntönä Jumalan siunauksesta tai
kiitoksena Hänen avustaan. Esimerkiksi merimies, joka lähti pitkälle
vaaralliselle matkalle, tai joka selviytyi haaksirikosta, pystyi lahjoittamaan
kiitokseksi laivan pienoismallin kirkolleen. Votiivilaivoja on niissä
eurooppalaisissa kirkoissa, joiden seurakuntien jäsenet ovat olleet paljon
tekemisissä merenkulun ja laivanrakennuksen kanssa. Euroopassa vanhimmat säilyneet
votiivilaivat ovat 1500-luvulta, kun taas Pohjoismaissa ne ovat Tukholman
Suurkirkon laivaa vuodelta 1590 lukuunottamatta, 1600-luvun ensimmäisiltä
vuosilta (esim Hauhon kirkon votiivilaiva vuodelta 1609, Norjan Bergenin Mariakirkko vuodelta 1610 ja Tanskassa sijaitsevan
Hon kirkon vuodelta 1605)
Pohjoismaisista
kirkkolaivoista melko harvat ovat kuitenkin votiivilaivoja sanan varsinaisessa
merkityksessä. Monet niistä on lahjoitettu ilman Jumalan siunauksen tai
merihädästä pelastumisen pyyntönä, vaan ne on lahjoitettu koristeiksi, jonkun
henkilön muistoksi tai oman statuksen osoitukseksi. Koska suurimmasta osasta
kirkkolaivoja ei ole säilynyt lahjoituskirjoja tai muita asiakirjoja, jotka
kertoisivat lahjoituksen syystä, eivät tutkijat ole voineet määritellä
tarkasti, kuinka suuri osa kirkkoveneistä ovat votiivilaivoja. Kirkkolaivat
ovat tavallisisa kaikilla Pohjoismaiden rannikoilla, mutta kaikkein eniten niitä
on Tanskassa, jossa joka toisessa kirkossa on kirkkovene. Tanskassa on myös
suurin osa kaikkein vanhimmista säilyneistä kirkkoveneistä.
Paitsi että laiva on
rannikko- ja saaristoseurakunnissa läheinen aihe, ja muistuttaa läheisistä
jotka ovat matkoilla tai ovat niillä menehtyneet, veneet ja laivat ovat myös
tiukasti sidoksissa kristillisen kirkon symboliikkaan. Vene symboloi
seurakuntaa tai kaikkia uskovia, ja sitä ohjaa Kristus, joka suojelee uskoviaan
vaaroilta. Vene voi myös symboloida matkaa taivaaseen.
Koska Suomi tähän aikaan
oli Suurruhtinaskunta Venäjän alla, Agent on venäjän liputuksen alla. Suomen
kauppalaivat ottivat kuitenkin jo Krimin sodan (1853 – 1856) yhteydessä
käyttöön oman lipun, sillä brittiläiset ja ranskalaiset kaappasivat sodan yhteydessä
venäjän lipun alla purjehtivia aluksia. Suomalainen kauppalaivalippu muistutti
nykyistä Suomen siniristilippua, mutta risti oli kapeampi ja tummempi, niin
kutsuttu Pyhän Yrjön ristillä varustettu lippu. Sodan jälkeen lipun tangon
puoleiseen yläkulmaan liitettiin venäjän lippu ja alakulmaan ankkuri.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti